Suomalaisissa lukioissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuussa 2021. Uudet opintosuunnitelmat laaditaan Opetushallituksen marraskuussa 2019 julkaisemien opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Uudistuvassa lukiossa tuetaan entistä enemmän oppimista ja opinnoissa jaksamista sekä hankitaan entistä määrätietoisemmin valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään.

Suomalaisissa lukioissa koetetaan kuitenkin selviytyä tällä hetkellä viime kevään korona-aallon jälkeisistä haasteista. Lukioissa myös odotetaan hieman pelonsekaisin tuntein myös tulevaa syksyä ja ensi vuoden uudistuksia.

Kaikki asiat ei uudessa lukiossakaan muutu, vaan monilta osin lukio-opetus jatkuu kuten ennenkin. Kaikkein selvimmät muutokset kohdistuvat opittaviin elämänhallinnan ja vastuullisen vaikuttamisen taitoihin sekä opinto-ohjaukseen ja opintojen jäsentämiseen.

Opetussuunnitelmassa vilahtavat myös termit hyvinvointi, vuorovaikutus, globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen valveutuneisuus, luovuus sekä etiikkaan ja ympäristöön liittyvä vastuullisuus.

– Uudistuksella tähdätään tasapainoisempaan arkeen niin, että lukio voisi olla inspiroiva ja elämänmakuinen paikka opiskella ja työskennellä. Yleissivistys pysyy keskeisenä tavoitteena. Lukion tehtävä on tarjota jokaiselle opiskelijalle hyvät eväät, niin työmaailmaan kuin muuhun elämään, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kiteyttää.

Valtakunnalliset opinnot jäsennetään jatkossa moduuleiksi, jotka toimivat ikään kuin raaka-aineina paikallisesti luotaville opintojaksoille. Opintopisteinä määriteltävät opintojaksot voivat olla eri laajuisia ja eri oppiaineille jopa yhteisiä. Lukiossa opiskellaan vähintään 150 opintopistettä nykyisen 75 kurssin sijaan. Opinnot arvioidaan aina opintojaksoittain. Opiskelijoille tarjotaan myös entistä kattavampaa opinto-ohjausta.

Raision lukion rehtori Juha-Matti Salmela korostaa, että koronakevät pakotti priorisoimaan asioita. Eivätkä tulevan syksyn ennusmerkitkään näytä järin lupaavilta.

– Viime keväästä asti olleet haasteet ovat päällimmäisenä mielessä ja kaikki muu on jäänyt pakon sanelemana taustalle. Meillä on kuitenkin uudistuksen rakenteet jo olemassa esimerkiksi yrittäjyyslinjamme kautta. Kun isoimmat uudistukset on jo tehty, se toki rauhoittaa mieltä, Salmela myöntää.

Salmela painottaa, että tulevaisuuden lukio-opiskelun pitäisi olla myös linjassa itse ylioppilaskokeen kanssa.

– Opiskelijat saattavat joutua epäreiluun asemaan, jos aikaa käytetään liikaa muuhun kuin ydintehtäviin. Lukio-opiskelu rakentuu kuitenkin oppiaineista ja ylioppilaskoe on se merkittävin pääsykoe kohti jatko-opiskeluita. Kokeen pitäisi muuttua muiden muutosten mukana. Moni opettaja varmasti myös miettii, että mistä löytyy lisäresursseja ja mistä ollaan valmiita luopumaan, hän pohdiskelee.

Salmelan mielestä se kehityssuuntaus on oikea, että korostetaan lukion yleissivistävyyttä. Jos ainevalinnat olisivat vapaampia, yleissivistävä opetus kärsisi.

– Nykyinen lukion pakollisten aineiden määrä takaa sen, että jokainen opiskelija pystyy löytämään sen kiinnostuksen kohteensa vähän myöhemminkin, Salmela muistuttaa.

Opetussuunnitelman perusteita on ollut laatimassa Opetushallituksen omien asiantuntijoiden lisäksi yli 200 lukion arjen asiantuntijaa, eli opettajia, rehtoreita, opiskelijoita sekä tutkimuksen ja opettajankoulutuksen edustajia.

Heikki Möttönen