Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla.

Järvillä levää on havaittu edeltävien viikkojen tapaan keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueella sisävesien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Monin paikoin vallinnut epävakainen sää on ehkäissyt sinilevän pintakukintojen syntymistä, mutta veteen sekoittuneet levämassat voivat tuulen tyyntyessä nousta pintaan uudelleen.

Merialueen sinilevätilanne on edelleen ajankohtaan nähden tyypillinen. Satelliittikuvissa on havaittu sinilevien pintakukintaa Selkämeren ja läntisen Suomenlahden avomerialueilla. Muualla Selkämerellä ja Suomenlahdella levää on myös runsaasti veteen sekoittuneena.

– Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon ja saariston vakiohavaintopaikoilta on alkuviikon aikana saatu havaintoja yhteensä 100 paikalta, joista 75 paikalla ei ollut sinilevää, 22 paikalla oli hieman sinilevää ja kolmella paikalla oli runsaasti sinilevää. Sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla, kertoo erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Meriveden pintalämpötila on Perämerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella noin 15−18 astetta ja Saaristomerellä 16−19 astetta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan tuuli on merialueilla ensi viikon puoliväliin asti pääasiassa kohtalaista. Lämpötila nousee viikonlopuksi hellelukemiin, mutta viikonvaihteen jälkeen sää taas viilenee. Mikäli tuuli tyyntyy, sinilevien pintaesiintymät voivat lisääntyä nopeastikin niillä alueilla, joilla sinilevää on jo valmiiksi runsaasti veteen sekoittuneena.

Järvillä sinileväesiintymät ovat edelleen hieman vähentyneet edellisiin viikkoihin verrattuna. Runsaita sinilevien pintaesiintymiä havaittiin ainoastaan neljällä havaintopaikalla, eikä erittäin runsaita havaintoja tehty yhdelläkään järvellä. Hieman sinilevää havaittiin 28:lla valtakunnallisella havaintopaikalla.

Virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja tehtiin kuluvan viikon aikana noin 40. Niistä alle puolessa havaittiin sinilevää. Suurimmassa osassa maata sinilevää on havaittu keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueella sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen.

– Sinilevien esiintyminen on tyypillisesti runsainta tähän aikaan vuodesta, mutta monin paikoin vallinnut epävakainen sää on ehkäissyt pintakukintojen syntymistä. Pilvisyys ja tuulen vettä sekoittava vaikutus eivät ole suosineet sinilevän runsastumista ja pintalauttojen muodostumista. Ravinteita todennäköisesti riittäisi kuitenkin sinilevien kasvuun vielä ainakin rehevimmillä järvillä. Viikonlopun poutainen sää voi lisätä sinilevien kasvua ja tyynellä säällä vesimassaan sekoittuneet levät voivat nousta uudelleen pintaan, kertoo tutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Järvi-meriwikistä löytyy ohjeet sinilevähavainnon tekemiseen. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin ja viedään eläin eläinlääkäriin.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)