Ravintolalaiva Cindyn uusi omistaja Turo Nolvi valmistautuu tulevaan kesään hyvillä mielin. Takana on koronasta uuvuttama kevät, mutta asiakkaat ovat löytäneet jo uudelleen tiensä myös jokilaivoille heti kun ravintolat saivat avata ovensa uudelleen. Nolvi siirtyi Cindyn omistajaksi juuri ravintoloita koskevien säädösten höllennettyä 1. kesäkuuta.

– Kyllä odotan toiveikkaasti kesää, ja näyttää siltä, että ihmiset ovat lähteneet hyvin jo liikkeelle. Tietysti huolehdimme kaikesta hygieniasta ja täällä on lappuja muistuttamassa siitä myös asiakkaittamme. Haluamme olla toteuttamassa vastuullista toimintaa, että uutta epidemiaa ei pääse syntymään, Nolvi kertoo.

Ravintola-alalla ikänsä toimineella Nolvilla on kokemusta myös jokilaivaravintolamaailmasta Ravintolalaiva Katarinan omistajana. Katarinan ja Cindyn lisäksi Nolvi omistaa Kauppiaskadulla Aalto Yökerhon sekä ravintola Fontin. Katarinan hän hankki samana vuonna 1999, kun Cindy aloitti lähistöllä toimintansa Ilkka Joukasen omistuksessa.

Uudistuksia Cindy-laivaan ollaan toteuttamassa Nolvin mukaan pian.

– Nyt koronan vuoksi kaikki oli tässä vähän jäähyllä, ja kun jännityksellä odotettiin vielä sitä, milloin eduskunta varmistaa ravintoloiden aukiolomahdollisuuden. Cindyssä nyt ainakin keittiötoiminnat ovat uudistumassa keittiöpäällikkö Janne Roivaksen johtaman tiimin voimin. Lisäksi osaava ja uudistunut baarihenkilöstömme sekä DJ-tiimimme tulevat vastaamaan viihtyisyydestä myös aamuyön pikkutunneille, kunhan tilanne taas normalisoituu.

Cindyn on rakennuttanut Hämähäkkitontin edustalle keväällä 1999 vanhasta proomusta Ilkka Joukanen.

– Cindy lipui onnellisesti laituripaikalle ja laiva koottiin lopullisesti ulkoasuunsa ja sisustettiin ympärivuoden palvelevaksi ravintolalaivaksi, Joukanen kertoo.

Cindy oli Joukasella 20 vuotta.

– On ollut todella mielenkiintoista pitää ravintolalavaa. Ympäri vuoden tätä ei pidetty auki, koska tämä on niin yksinäinen tässä talvella, kun ei ole mitään tässä lähellä. Sen jälkeen tulikin haasteeksi etsiä joka vuosi kesäksi uusi henkilökunta. Tähän kaivattaisiin vähän lisää elämää, ja olisi oikein hyvä jos se konserttitalo tulisi tuohon viereen.

Nyt Joukanen luopuu Cindystä hieman haikein, mutta samalla hyvillä mielin, ollessaan tyytyväinen uuteen Cindyn omistajaan.

– On hyvä voida luovuttaa yrittäjänä oman käden jälkeä sellaiselle ihmiselle, joka on kunnianhimoinen ja tietää, että tästä voi tulla parempaakin parempi hänen käsissään.

Aurajoen rannalla elää Suomessa ainutlaatuinen laivaravintolakulttuuri. Joukanen pitääkin tärkeänä, että laivaravintoloita on useita, koska juuri siitä muodostuu jokilaivaravintolakulttuurin ilmiö.

– Jokilaivaravintolakulttuuri on Turussa erityislaatuinen, ei tällaista keskittymää ole oikein missään. Ihmiset lähtevät kiertelemään jokilaivaravintoloita, ja siihen vaikuttaa se, että niitä on useampia lähekkäin. Usein yksinäinen jokilaiva ei tule menestymään niin hyvin. Tässä on kyse ilmiöstä, joka saa ihmiset liikkeelle. Kun vuonna 1999 rakennutettiin Cindyä, niin kävimme Amsterdamissa ja Lontoossa etsimässä mallia ja ideaa, mutta emme löytäneet oikein sellaista, Joukanen toteaa.

Aurajoen rannalla jokilaivaravintolat saivat alkunsa 1980-luvulla. Ensimmäinen oli vuonna 1981 perustettu jokilaivaravintola Le Pirate, joka ehti olla uusilla omistajillaan vain vuoden ennen laivan paloa vuonna 1992.

– Le Pirate tuotiin Helsingistä Turkuun, ja se oli siihen aikaan uutuusjuttu. Se oli hieno ja fiksu ruokapaikka ja sen jälkeen näitä jokilaivaravintoloita alkoi ilmestyä yhä enemmän ja ihmiset ottivat laivaravintolat heti alusta alkaen innokkaina vastaan. Ensimmäinen Tall Ships’ Races Turku järjestettiin vuonna 1996. Tapahtumaa varten siivottiin koko jokiranta, ja ihmiset alkoivat tajuta kuinka hieno paikka tämä Aurajoen ranta on viettää aikaa, Joukanen kertoo.

Aurajoen varrella olevat jokilaivat ovat olleet samoilla sijoillaan ja monesti myös samoilla omistajillaan jo pitkään. Cindyn jälkeen Aurajoen rantaan ilmestyi Nolvin omistama Katarina ja sen jälkeen uusia tulokkaita ovat olleet muun muassa Aussie Bar.

– Meillä on todella hyvä yhteishenki omistajien kesken. Tämä on hyvä yhteisö, Nolvi toteaa.

Nolvi ja Joukanen kertovat olleensa hieman pettyneitä siihen, miten ravintolat ovat saaneet kolahduksen koronan myötä.

– Neljässä päivässä tuli lopullinen varmistus ravintoloiden avaamisluvista, ja se on monelle tiukka paikka etsiä työntekijät ja valmistella kaikki kuntoon kaudeksi. Toki muutenkin kausityöhön tottuneena sen teki itse aika rutiininomaisesti, Nolvi kertoo.

Myös Joukasta harmittaa se, että ravintola- ja hotelliala on unohdettu haasteellisessa tilanteessa.

– Ravintola -ja hotellialan verojalanjälki on kuitenkin 2,6 miljardia euroa ja sen osuus viennistä on 5,3 prosenttia. Eli se on todella tärkeä Suomen talouden kannalta ja työllistää 140 000 henkeä. Nyt ravintolat ovat kaiken talousvaikeuksien keskellä joutuneet maksamaan viranomaisten valvontamaksuja, vaikka ravintolat ovat joutuneet olemaan kiinni.

Nolvi toivoo, että nyt ravintoloiden ollessa suljettuna nuoret, tulevat päättäjät ovat huomanneet ravintoloiden merkityksen palvelujen tuottajana sekä veronmaksajina valtiolle.

Marianne Rovio

Tekstiä muokattu: Tarkennettu Le Pirate -laivan vaiheita.