Turun yliopiston psykologian professori, psykologian tohtori Christina Salmivalli on yksi eniten koulukiusaamiseen perehtyneistä tutkijoista. Salmivalli on toinen KiVa Koulu -hankkeen johtajista ja perehtynyt kiusaamiseen jo 1990-luvulla.

Kiinnostus koulukiusaamista kohtaan syntyi jo 1990-luvun alussa Salmivallin aloittaessa gradua.

– Kun suunnittelin gradua, koulukiusaamisesta puhuttiin paljon. Suomen ensimmäinen kouluampumistapaus Raumalla 1989 oli tapahtunut vähän aiemmin, ja siitä puhuttiin paljon. Lisäksi graduohjaajani oli tutkinut koulukiusaamista jo 1980-luvulla, Salmivalli kertoo.

Maaliskuussa Salmivallille myönnettiin Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Advanced Grant -tutkimusrahoitus haastavien kiusaamistapausten tutkimiseen. Viisivuotisen tutkimusrahoituksen suuruus on noin 2,5 miljoonaa euroa.

– Vakavat koulukiusaamistapaukset tässä tapauksessa ovat sellaisia, jotka eivät ole loppuneet, vaikka niihin on puututtu, Salmivalli toteaa.

Miksi sitten puuttuminen ei ole kiusaamista lopettanut? Salmivallin mukaan on olemassa monia erilaisia mahdollisia selittäviä tekijöitä, joita tutkia.

– Koulujen olosuhteiden välillä saattaa olla eroja, koulun ja kodin yhteistyössä saattaa olla eroja, kiusaamiseen puuttumisen tavoissa saattaa olla eroja, kiusaamisen tavassa saattaa olla eroja ja niin edelleen.

Vaikka koulukiusaaminen on ollut puheissa paljon viime vuosina läsnä, toteaa Salmivalli kiusaamisen vähentyneen 2010-luvun mittaan.

– Kiusaaminen on vähentynyt tasaisesti.

Vähenemisen syiksi Salmivalli mainitsee muun muassa lainsäädännön muutokset. Myös netin yleistymisen Salmivalli näkee mahdollisena muutosta tuoneena asiana.

– On mahdollista, että netti on voinut vaikuttaa kiusaamisen vähenemiseen. Kun koululaiset viettävät aikaansa netissä esimerkiksi välitunneilla, ei perinteistä kiusaamista tapahdu niin paljon. Kiusaaminen ei suinkaan ole siirtynyt nettiin niin vahvasti kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla. Suomalaiskoulut ovat myös yhä systemaattisemmin ja tutkimukseen perustuvin menetelmin puuttuneet kiusaamiseen, Salmivalli sanoo.

Salmivallia kiinnostaa myös kysymys siitä, miten koronakevät vaikuttaa kiusaamiseen. Turun yliopisto on toteuttamassa toukokuun aikana kouluissa kyselyn koronakevään vaikutuksista kouluissa, jossa selvitetään muun muassa kiusaamista.

– Siinä selvitetään muun muassa kiusattujen koululaisten kokemuksia kevään ajalta. Uskon, että on oppilaita, jotka ovat helpottuneita siitä, ettei tarvitse mennä koko keväänä kouluun. Toisaalta on myös niitä, jotka varmaan jätetään ulos kaveriporukan Whatsapp-ryhmistä, Salmivalli toteaa.

Ilkka Lappi