Työt saavat seurata näyttelijäpari Minna Hämäläistä ja Stefan Karlssonia kotiin
>name="paraovr" type="string" value="0100181B000010000100AF1B000008000000000000000000"Minna Hämäläinen ja >name="paraovr" type="string" value="0100181B000010000100AF1B000008000000000000000000"Stefan Karlsson ovat yhdessä ja erikseen tuttu näky Turun kaupunginteatterin lavalta. Hämäläinen on näytellyt kaupunginteatterissa kiinnityksellä vuodesta 1995. Karlsson tuli taloon neljä vuotta myöhemmin.
– Ei olla yhteisiä produktioita laskettu, on niitä varmasti yli 20. Pariskuntiakin on kertynyt jo muutama, Viivistä ja Wagnerista alkaen, myös siviilissä avioliitossa elävät näyttelijät nauravat.
Hämäläinen ja Karlsson eivät koskaan ole edes yrittäneet pitää työ- ja siviilielämää erillään.
– Kyllä meillä työt kulkeutuvat kotiin. Jos kummalla tahansa on roolinsa kanssa ongelma, niin kyllä sitä kotona puidaan. Kunhan ei koko vapaa-aikaa siihen käytetä, Hämäläinen kertoo.
– On se senkin vuoksi ihan luonnollista, että ainakin omissa ajatuksissani näytelmä valtaa sitä enemmän alaa mitä lähemmäksi ensi-iltaa tullaan, hän jatkaa.
Sekä Hämäläinen että Karlsson kokevat, että yhteisestä ammatista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Toinen esimerkiksi ymmärtää työn luonnetta ja sen paineita.
– Käytämme toisiamme sparraajina kotona, vaikka emme samassa näytelmässä olisikaan. Asioita käydään läpi, mutta harvoin sillä vaikutusta perhe-elämäämme on, Karlsson sanoo.
>name="paraovr" type="string" value="0100181B000010000100AF1B000008000000000000000000"Pariskunnan pariskunta-CV:hen saadaan tänä keväänä uusi luku, kun Hämäläinen ja Karlsson nähdään Turun kaupunginteatterin >name="paraovr" type="string" value="0100181B000010000100AF1B000008000000000000000000"Niskavuoren nuoressa emännässä Loviisana ja Juhanina.
Kyseessä on Hella Wuolijoen vuonna 1940 valmistuneen näytelmän modernisoitu versio, mutta moneen tulkintaan taipuneen näytelmän keskeiset teemat ovat edelleen näytelmän kantavina rakenteina.
– Tässäkin tulee esiin jatkuvan kasvun tavoittelu ja mitä se ihmiselle ja luonnolle maksaa, kun pyritään vaan suorittamaan työt ja saavuttamaan rahat kovemmilla kierroksilla. Se on yksi teema, mikä varmasti koskettaa ihmisiä tässäkin ajassa, Karlsson sanoo.
– Toinen iso aikaa kestävä teema näytelmässä on ikiaikainen kysymys rakkauden kaipuusta ja tarpeesta tulla nähdyksi ja hyväksytyksi, täydentää Hämäläinen.
>name="paraovr" type="string" value="0100181B000010000100AF1B000008000000000000000000"Hämäläinen uskoo Niskavuoren nuoren emännän tarinan kantavan nykyajassa paremmin modernisoituna.
– Mielestäni emme tee Wuolijoelle missään tapauksessa vääryyttä vaan näytelmästä tulee samaistuttavampi, kun se tuodaan lähemmäksi nykykatsojaa.
– Esimerkiksi näytelmässä olevaa 1880-luvun kielikysymystä katsotaan tässä eri vinkkelistä. 1800-luvun loppupuolen kielitaistelu tuskin koskettaisi tämän päivän katsojaa ihan hirveästi, Hämäläinen pohtii.
Uudelleentulkinnat jakavat usein katsojien mielipiteet. Karlsson on varautunut siihen, että niin tulee käymään tälläkin kertaa.
– Ihan varmasti näytelmä jakaa mielipiteet. Aina osa katsojista on niitä vannoutuneita, jotka haluaisivat nähdä klassikon sellaisena kuin ovat sen joskus ennen nähneet, Karlsson toteaa.
Ilkka Lappi

















