VeePee Lehdon joulu rakentuu perinteistä. Vaikka muusikolla olisi riittänyt vuosikymmenten varrella vientiä esiintymisiin, on hän rauhoittanut joulun keikkailulta.

– Olen aina ollut joulun kotona ja Turussa. Pikkujoulukausi oli 1960-luvulta lähtien todella kiivas sesonki, mutta joulun rauhoitin aina keikkailulta. En myöskään halunnut lähteä ulkomaille. Minun jouluni ovat oikeastaan aina rakentuneet lasten ehdoilla. Ensin olin itse lapsi, sitten oli omat lapset ja nyt on yksi lapsenlapsi, Lehto kertoo.

Hänen jouluunsa kuuluu muun muassa käynti hautausmaalla. Keskeinen osa joulunviettoa on totta kai jouluateria, jota keräännytään syömään lasten ja lapsenlapsen kanssa. Lehdon perheen joulupöydästä löytyy myös aitoturkulainen herkku.

– Sallatti kuuluu edelleen joulupöytääni. Se oli jo lapsuusajan herkku meillä. Silloin sen teki äitini ja nykyään teen sallatin itse. Minulla siihen kuuluu perunaa, punajuurta, vähän sipulia ja porkkanaa, mutta ei missään tapauksessa silliä.

– Toinen tärkeä ruoka jouluna ovat graavikalat, joiden suuri ystävä olen, Lehto toteaa.

Lehto arvostaa joulussa perinteisten asioiden lisäksi yksinkertaisia asioita. Hän ei kaipaa suurta hälyä ympärilleen.

2000-luvun alussa hänen kaveriporukassaan oli erikoinen perinne.

– Kävimme runsaan kymmenen vuoden ajan jouluaattona Ruissalossa avantouimassa. Siitä tuli sellainen jouluaaton aloittava perinne. Hain aamulla kauppahallista graavikalaa ja sitten menimme kaveriporukalla avantoon. Sen jälkeen kuuntelimme joulurauhanjulistuksen radiosta. Siinä oli sellaista vanhan ajan henkeä, kun takkatuli paloi ja radiosta tuli joulurauhan julistus.

Viime vuosina perinne on hieman jäänyt muuttuneiden elämäntilanteiden vuoksi.

– Osa porukasta on muuttanut Turusta pois, yksi sai lapsen ja niin edelleen.

Vaikka musiikki on keskeinen osa Lehdon elämää, ei hän ole erityisen innostunut tavasta, jolla joululaulut esimerkiksi radioissa soivat.

– Minusta joululaulujen soittamista pitäisi jopa rajoittaa. Joululauluja aletaan soittaa liian aikaisin. Joululauluille on käynyt sama kuin monelle hitille tänä päivänä. Niitä soitetaan nopeaan tahtiin liian paljon. Nykyään ikivihreiden tekeminen on hankalaa, koska uudet kappaleet kulutetaan niin nopeasti loppuun.

Klassikoksi nouseminen vaatii aikaa, mutta Lehto epäilee, että myös nykyisessä asenneilmastossa aikaa kestävän uuden joululaulun tekeminen on vaikeaa.

– Enää sellainen perinteisiin arvoihin perustuva joululaulu ei kosketa samalla tavalla kuin ennen. Pitäisi pystyä tekemään sellainen joululaulu, joka sopisi tähän aikaan, mutta kestäisi teemoiltaan myös tulevaisuudessa, Lehto pohtii.

Ilkka Lappi