Jälkipeli: Eerikkilässä on vahvaa turkulaista osaamista

Kolme vahvaa Eerikkilän jalkapallovaikuttajaa: toimitusjohtaja Petri Jakonen (vas.), Erik von Frenckell ja jalkapallopalveluiden päällikkö Mika Laurikainen. Jakosen kädessä on Eerikkilän perustamisasiakirja. Kolme vahvaa Eerikkilän jalkapallovaikuttajaa: toimitusjohtaja Petri Jakonen (vas.), Erik von Frenckell ja jalkapallopalveluiden päällikkö Mika Laurikainen. Jakosen kädessä on Eerikkilän perustamisasiakirja. Kuva: Hannu Tuominen

– Kyllä tänne voi tulla tutustumaan koska vain ja kuka vain, toteaa Eerikkilän urheiluopiston toimitusjohtaja Petri Jakonen.

Tammelan kauniissa lounaishämäläisessä maisemassa sijaitseva liikunta- ja hyvinvointikeskus ei ole suljettu sisäoppilaitos.

– Todellisuudessa emme enää käytä sanaa urheiluopisto, vaan nimeä Eerikkilän Sport & Outdoor Resort. Se kuvaa paremmin, mitä tarjoamme. Olemme kiinnostuneita osaamisen kehittämisestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Meillä on nykyään kolme kohderyhmää: urheilu, vapaa-aika ja yritysasiakkaat.

Tuskin Suomen Palloliiton puheenjohtaja Erik von Frenckell edes näki unta, millainen kokonaisuus Eerikkilän alueesta muodostuisikaan vuosikymmenien aikana. Suuri jalkapallon ystävä totesi, että suomalainen jalkapallo ei kehity, jos sillä ei ole käytössään omaa valmennuskeskusta.

Tuumasta toimeen. Tammelassa sijaitsevan Saaren kartanon isäntä myi omistamastaan maa-alueesta seitsemäntoista hehtaaria Suomen Palloliitolle. Hinta ei varmaankaan ollut oston esteenä, sillä tarvittava alue irtosi hintaan markka hehtaarilta. Jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus Eerikkilän Urheiluopisto perustettiin vuonna 1949. Pian perustamisensa jälkeen Eerikkilän omistus siirtyi Palloliitolta itsenäiselle Palloilu Säätiölle.

Frenckell totesi myös, että kotimainen jalkapallo vaatii ympärivuotisen mahdollisuuden lajin harjoitteluun. Vuonna 1968 alueelle saatiin ensimmäinen maapohjahalli, joka kooltaan, 30 x 33 metriä, oli nykyolosuhteisiin verrattuna perin vaatimaton. Nyt alueella on nykyajan vaatimukset täyttävä täysimittainen jalkapallohalli, jonka päällysteenä on kumirouhepintainen keinonurmi. Ulkotiloissa jalkapallokenttiä on useita laadukkaasta lämmitettävästä luonnonnurmesta keinonurmeen. Eerikkilä Areenalla voidaan pelata iltavalaistuksessakin.

– Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun tänne tultiin harjoittelemaan vain sen takia, koska täällä oli talvella kentät aurattu lumesta.

Eerikkilän painopiste on jalkapallossa ja salibandyssä. Molemmille löytyy alueelta loistavat harjoitusolosuhteet. Osa jalkapallokentistä on käytössä läpi vuoden. Eerikkilän painopiste on jalkapallossa ja salibandyssä. Molemmille löytyy alueelta loistavat harjoitusolosuhteet. Osa jalkapallokentistä on käytössä läpi vuoden. Kuva: Hannu Tuominen

Vaikka kaikki sai alkunsa jalkapallosta, on Eerikkilän toiminta laajentunut palvelemaan myös muita palloilulajeja. Ensin vanhaa maapohjahallia laajennettiin ja lopulta se muutettiin soveltuvaksi sisäpalloilulajeille. Nyt on valmistumassa suositulle salibandylle aivan uusi halli, jonka suojiin mahtuu useita salibandykenttiä. Suomen Salibandyliitto onkin eräs Eerikkälän tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.

– Meillä on strateginen kumppanuus kahteen lajiin: jalkapalloon ja salibandyyn. Haluamme tarjota parhaat mahdolliset olosuhteet erityisesti näille kahdelle. Jalkapallon asema on aina ollut vahva ja nyt salibandyn volyymi on kasvanut huomattavasti.

Jakonen tietää saavansa kahden lajin avulla paljon ihmiskontakteja.

– Jalkapallo ja salibandy ovat Suomen kaksi suurinta lajia, yli 200 000 rekisteröityä pelaajaa. Kun mukaan lasketaan pelaajien kautta tulevat sidosryhmät, meillä on miljoona potentiaalista kontaktimahdollisuutta markkinointia varten.

Eerikkilällä on iso merkitys myös Tammelan kunnalle.

– Työllistämme ostojen kautta tällä alueella ison määrän ihmisiä. Toimintaamme kuuluu muun muassa laadukas ruoka. Meillä ei voi olla tarjolla valmiita eineksiä, koska haluamme edistää ihmisten hyvinvointia. Valmistamme ruokaa lähituottajien raaka-aineista.

Vaikka Eerikkilän painopiste on jalkapallossa ja salibandyssä, liikunnalliseen hyvinvointiin panostavien vapaa-ajanasiakkaiden sekä yritysmaailman tarpeiden merkitys kasvaa. Viime vuonna Eerikkilässä oli 87 000 yöpyjää.

– Ennen vanhemmat saattoivat vain tuoda lapsensa tänne viikonloppuleirille. Nyt moni vanhemmista jää itsekin tänne viikonlopun ajaksi. Ennen se ei ollut edes mahdollista, koska meillä ei ollut majoituskapasiteettia. Haluamme palvella ”vauvasta vaariin”, eli kun joku käy täällä nuorena leirillä, sen jälkeen ehkä palaa esimerkiksi yritysasiakkaana.

Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Eerikkilään aikoinaan perustettiin. Nykyisin alueella on muun muassa nykyajan vaatimukset täyttävä täysimittainen jalkapallohalli. Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Eerikkilään aikoinaan perustettiin. Nykyisin alueella on muun muassa nykyajan vaatimukset täyttävä täysimittainen jalkapallohalli. Kuva: Hannu Tuominen

Luonnonkaunis paikka Ruostejärven rannalla on ihanteellinen kohde esimerkiksi tyky-toiminnalle.

– Yritykset järjestävät täällä kokouksia, työpajoja tai tyky-toimintaa. Me tuotamme heille palvelut, jotka liittyvät majoittumiseen, ruokailuun, liikunta-aktiviteetteihin ja luontoelämyksiin.

Turkulaiset ovat jättäneet Eerikkilään puumerkkinsä, vaikka Jakonen onkin alun perin kotoisin Salosta. Turun Palloseuraa sekä pelaajana että toimitusjohtajana edustanut Jakonen siirtyi Eerikkilän johtajaksi Göran Enckelmanin jälkeen.

– Itse olen tullut tänne ensimmäisen kerran 16-vuotiaana jalkapalloilijana. Ollessani Tepsissä toimitusjohtajana toin tänne asiakkaita. Olen myös ollut Palloliitossa. Tämä kaikki on antanut minulle ymmärryksen, millainen on käyttäjien tarve.

Nykyisin Eerikkilässä on 75 päätoimista työntekijää ja pari sataa palveluntuottajaa. Tuorein vahvistus on turkulainen Mika Laurikainen, TPS:n edustusjoukkueen entinen päävalmentaja. Jalkapallopalveluiden päällikkö Laurikainen vastaa Eerikkilässä jalkapallopalveluista eri kohderyhmille, muun muassa Suomen Palloliitolle, seuroille, valmentajille sekä pelaajille.

Hannu Tuominen

Vesilaitosalueelle lisää asumista suunnittelu- ja toteuttamiskilpailulla

Vesilaitostoiminnasta vuonna 2028 vapautuvalle vesilaitosalueelle suunnitellaan uutta toimintaa ja asumista. Aluetta kehittämään valitaan rakentaja ja rakennuttaja suunnittelu- ja toteuttamiskilpailulla. Kilpailun tavoitteena on löytää kilpailualueelle kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti toteutuskelpoinen rakentamisen mahdollistava suunnitteluratkaisu.

CM Länsikeskuksen Hesburger uudistuu – suljettuna remontin ajan

Länsikeskuksen Citymarketin yhteydessä oleva Hesburgerissa  alkaa toimia kaksi konseptia: perinteinen Hesburger sekä Kreikan ja Turkin herkkuja tarjoava Döner HeseKebab & Gyros.

Länsikeskuksessa Citymarketin yhteydessä toimiva Hesburger-ravintola suljettiin sunnuntaina 5. huhtikuuta alkavan remontin ajaksi.

Kaupunginhallitus myönsi 500 000 euroa työllisyyttä edistäviin pilotteihin

Turku edistää työllistymistä käynnistämällä neljä työllisyyden pilottihanketta, joiden arvo on yhteensä 500 000 euroa. Jo kokouksessaan 30. maaliskuuta kaupunginhallitus myönsi 500 000 ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen uudistukseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja laadun kehittämiseen.

Turun Pallokerhon värit ensi kaudella futsalin kahdella korkeimmalla sarjatasolla

TPK2 varmisti sarjanousunsa Hämeenlinnassa maanantaina.

Turun Pallokerhon kakkosjoukkue, TPK2, varmisti maanantaina 6. huhtikuuta Nokialla sarjanousun miesten toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Futsal-Ykköseen. Seuran edustusjoukkue on jo pelannut viisi kautta putkeen korkeimmalla sarjatasolla Futsal-Liigassa.

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen

Molekulaarisen kalvon kasvattaminen selektiivisesti lasermuokatuille alueille grafeeniin.

Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalliorgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.

Kaksi 14-vuotiasta tyttöä vastuussa kuuden rakennuspalon sarjasta Turussa

Lounais-Suomen poliisi epäilee teinien sytyttäneen lokakuun ja helmikuun välisenä aikana Turussa kaikkiaan kuusi tulipaloa. Nuoria epäillään muun muassa törkeistä vahingonteoista ja tuhotyöstä.

Suomalaisten osakerahastojen arvo nousi 42 miljardia euroa viidessä vuodessa

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen kehitykseen vuosina 2020–25. Epävarmuuden keskellä sijoittajat hakivat erityisesti vakautta ja hajautusta.

Maksa- ja mahasyövät yleisempiä Suomeen muuttaneilla

Suomen Syöpärekisterin tutkimus osoittaa, että maksa- ja mahasyövän riski vaihtelee merkittävästi väestöryhmien välillä ja on tietyissä maahanmuuttajaryhmissä selvästi suurempi kuin kantaväestössä.

Väitös: Interim-johtajat rakentavat identiteettiään yrittäjyyden ja palkkatyön välissä

Anna-Maija Marjakangas.

OTM Anna-Maija Marjakankaan väitöstutkimus osoittaa, että vakiintunut ammatillinen identiteetti on mahdollista saavuttaa myös vakiintumattomissa työn tekemisen tavoissa palkkatyön ja yrittäjänä toimimisen välimaastossa.

Valtaosa kuntien ja hyvinvointialueen henkilökunnasta ei tunne oman organisaationsa strategiaa

Tuoreen Vaasan yliopistoon tehdyn tutkimuksen mukaan kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden strategiaosaamisessa on edelleen merkittäviä haasteita, joka vaikuttaa negatiivisesti strategiatyön vaikuttavuuteen.

Ihmissuhdekomedia vaietuista tunteista saa ensi-iltansa Naantalin Teatterissa

Taija Nuotio (vas.) ja Anu Kuusela.

Siirtyykö perheissä sukupolvelta toiselle se, mitä sanottiin, vai se, mitä ei koskaan sanottu ääneen? Entä mitä tapahtuu, kun nämä vaietut asiat ja tottumukset alkavat vaikuttaa elämään vielä vuosienkin jälkeen?

Suomalaisten arki kiristynyt – ruokaostoksista ja isoista hankinnoista tingitään

Noin puolet (48 %) työikäisistä kertoo kotitaloutensa taloudellisen tilanteen heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Lähes yhtä suuri osuus vastaajista (46 %) kertoo siirtäneensä suurempia hankintoja kohonneiden kustannusten vuoksi. 16 prosnttia vastaajista kertoo taloustilanteensa parantuneen.

Kansallisen tohtoripilotin ensimmäinen väitöskirja valmistui Turun yliopistossa

Reetta Kyynäräinen selvitti väitöstutkimuksessaan millaisia tunteita virheiden tekeminen opiskelijoissa herättää, ja miten opiskelijat reagoivat oppimistilanteiden virheisiin.

Tohtorikoulutuspilotti on vuosina 2024–27 toteutettava kansallinen tutkijankoulutuksen laajennus, jonka aikana suomalaisiin yliopistoihin palkattiin tuhat uutta väitöskirjatutkijaa suorittamaan tohtorintutkintoa.

Selvitys: Nuorten ja nuorten aikuisten suhtautuminen huumeisiin vahvan kielteistä

Nuorten ja nuorten aikuisten suhtautuminen huumausaineisiin on edelleen selvästi kielteistä, selviää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026-selvityksestä. Vaikka huumeet näkyvät nuorten ympäristössä ja mediassa aiempaa enemmän, niiden hyväksyntä ei ole kasvanut.

LSJH kannustaa pelastamaan kierrätettävät materiaalit sekajätteestä

LSJH kannustaa pelastamaan kierrätettävät materiaalit sekajätteestä. Teemaa nostetaan esille erityisesti LSJH:n neuvontatilaisuuksissa ja viestinnässä.

Sekajätteen roskapussiin sujahtaa edelleen runsaasti materiaaleja ja ravinteita, jotka voitaisiin oikein lajittelemalla palauttaa hyötykäyttöön. Kodin sekajätepussin sisällöstä jopa kolmasosa on biojätettä; myös kartonki- ja muovipakkauksia on mukana liikaa. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) kannustaa asukkaita pysähtymään oman roskapussin äärelle ja pelastamaan kierrätettävät materiaalit sekajätteestä.

Pohjois-Turun projekti ehdolla vuoden Leader-Kylähankkeeksi

Vuoden 2026 Leader-Kylähanke ehdokkaat on nimetty. Voittaja julkistetaan 21. huhtikuuta Riihimäellä osana Suomen Kylien kyläpäiviä.

Turun Työväen Pursiseura täyttää 130 vuotta

Pitkäkari oli muutakin kuin pelkkä veneiden tukikohta. Saarella vietettiin kesäisin vapaa-aikaa perheiden kesken. Kuvassa pursiseuralaiset ovat kokoontuneet juhannuskokon ääreen vuonna 1949.

Vuonna 1896 perustettu urheiluseura on saavuttanut merkittävän virstanpylvään ja on Turussa toimivista suomenkielisistä pursiseuroista vanhin. Seuran jäsenmäärä on nykyään noin 200 ja venerekisterissä on noin 70 venettä.

Näköislehti

Urheilu

Turun Pallokerhon värit ensi kaudella futsalin kahdella korkeimmalla sarjatasolla

TPK2 varmisti sarjanousunsa Hämeenlinnassa maanantaina.

Turun Pallokerhon kakkosjoukkue, TPK2, varmisti maanantaina 6. huhtikuuta Nokialla sarjanousun miesten toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Futsal-Ykköseen. Seuran edustusjoukkue on jo pelannut viisi kautta putkeen korkeimmalla sarjatasolla Futsal-Liigassa.

SBS Wirmo voiton päässä liiganoususta

SBS Wirmo hävisi Superfinaalissa SPV:lle mutta on nyt yhden voiton päässä noususta naisten F-liigaan.

SBS Wirmo löi naisten salibandyn F-liigan karsinnassa kotonaan PSS:n 5–1 ja on enää voiton päässä ensi kauden liigasta johtaessaan ottelusarjaa 2–0.

Otteluanalyysi: Inter pysähtyi VPS:n lihamuuriin

Juuso Hämäläinen oli Interin parhaimmistoa.

Mestarisuosikiksi nostettu Inter aloitti Veikkausliigan Kupittaalla tahmeasti. Vaasan Palloseura pysäytti Interin maalittomaan tasapeliin. Tulos oli pettymys kotiyleisölle. Maalitilanteilla ei mässäilty.

Turun Moottorikerhon perustamisesta sata vuotta

Turun Moottorikerhon Jaakko Lehmuskoski (2) vauhdissa motocrossin SM-osakilpailussa Turun Artukaisissa vuonna 1964.

Turun Moottorikerhon perustamisesta on kulunut sata vuotta. Suomen vanhimpiin moottoriurheiluseuroihin lukeutuvan Turun Moottorikerhon toiminta peilaa koko maamme moottoripyöräurheilun kehitystä.

Kymmenvuotias Hertta Karvonen debytoi Metsämäen perheraveissa

Hertta Karvonen ja Matilda Korpi.

Metsämäen raviradalla järjestetetään pitkäperjantaina ilmaiset perheravit. Päivän aikana nähdään myös monelle nuorelle ohjastajalle ensimmäisiä kilpailuja. Yksi heistä on pian kymmenen vuotta täyttävä Hertta Karvonen .

Turku-Rastit täyttää 50 vuotta

Turun seudun suunnistuksen kulmakivi, Turku-Rastit, täyttää tänä vuonna 50 vuotta. 1970-luvun alussa käynnistynyt kuntosuunnistustoiminta on kasvanut vuosikymmenten aikana yhdeksi alueen suosituimmista liikuntamuodoista. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa juhlarasteja, joissa pääsee testaamaan suunnistusmaastoja 1970-luvun karttojen kera. Turku-Rastien kausi alkaa keskiviikkona 1. huhtikuuta Impivaarassa.