Nuottakuningas Janne Koivuniemi sijoittuu edelleen varsin korkealle, kun kuuluisia rymättyläläisiä aletaan listaamaan. Vaikka mies oli kelpo ammattikalastaja, niin maankuulun maineeseen hän kohosi kuitenkin sääennustajana varsinkin 1960-luvulla.

”Rymättylän Janne” oli seurannut koko elämänsä ajan luonnonilmiöitä ja hän teki niiden perusteella omat havaintonsa ja ennusteensa. Hänen mukaansa lähituntien säätä pystyi ennustamaan kuka tahansa maallikko, mutta pitkän tähtäimen näkymiin tarvittiin jo enemmän ammattilaisen silmää. Koivuniemen isäntä antoikin omia ennustuksiaan parhaimmillaan peräti puolen vuoden jaksoissa.

Koivuniemellä oli myös yleisiä viisauksia ennusteissaan. Eräs etappi oli unikeonpäivä, joka on suuri juhla varsinkin Naantalissa. Hän päätteli, että jos silloin tulee vettä, niin kostea kausi jatkuu peräti seitsemän viikon ajan. Hän jätti kuitenkin sellaisen takaportin, että sade ei ole jatkuvaa, vaan sateisia päiviä on enemmän kuin poutapäiviä.

Toisaalta hänen viisauksiinsa kuului myös se, että kuiva keskikesä enteili aina vähän kosteampaa loppukesää. Rymättylän Janne teki pitkän tähtäimen ennusteita seuraamalla tiiviisti Rymättylän muuttuvaa luontoa. Hän seurasi tarkkaan esimerkiksi merenveden korkeutta ja teki omia johtopäätöksiään.

TurunSanomat julkaisi heinäkuun alussa vuonna 1962 mielenkiintoisen kaksintaistelun, kun Koivuniemen Janne ja kokemäkeläinen sääprofeetta, Rajaojan äijä, iskivät sääennusteidensa kanssa yhteen. Kesäkuu oli tuolloin ollut erittäin viileä ja se oli saanut lomailijoiden sekä maanviljelijöiden hermot kireälle.

Siinä missä Rajaojan äijä uskoi kunnon kesän vihdoin alkavan, löi Koivuniemen Janne jarrua päälle. Säägurujen ennusteet menivät siis totaalisesti ristiin. Rymättylän mies pohdiskeli kohtalaisen leudon talven seurauksia ja päätyi siihen, että kunnon kesä jää kokonaan tulematta muutamaa heinäkuista poutapäivää lukuun ottamatta.

Niin vain kävi, että Koivuniemen ennustus kävi toteen ja koko kesästä tuli erittäin viileä. Vettä vihmoi ja hellepäivät jäivät muutamaan. Kun näin pääsi käymään, niin myös Koivuniemen Janne sai osansa eräänlaisena pahanilmanlintuna, vaikka hänellä ei tietenkään ollut osaa eikä arpaa säiden säätämiseen.

Janne tunsi tietysti myös presidentti Urho Kekkosen, joka oli myös armoton kalamies. Kekkosella oli tapana yllätysvierailla tavallisten ihmisten luona ja niinpä hän päätti kerran piipahtaa myös Koivuniemen mökillä, joka sijaitsi Nimetön-nimisessä saaressa.

Roosa-vaimo keitti arvovaltaiselle vieraalle tietysti kahvit, mutta tasavallan ykkösmies ihmetteli isäntäväen nopeaa reagointikykyä, kun keskellä pöytää komeili myös täytekakku. Rymättylän Janne joutui kuitenkin palauttamaan Kekkosen maanpinnalle myöntämällä, että Roosa-vaimo oli leiponut kakun kotiväelleen omien nimipäiviensä kunniaksi.

Heikki Möttönen