Suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2023 jo yli puolet Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista oli töissä Suomessa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Ulkomaalaiset sijoittuvat kuitenkin suomalaisia harvemmin asiantuntijatehtäviin.

Ulkomaalaisten ja suomalaisten tutkinnon jälkeinen työllistyminen on kehittynyt eri tavoin viime vuosina. Ulkomaalaisten Suomeen työllistymisaste oli vuonna 2018 42 prosentin, kun vuonna 2023 työllistyneitä oli 53 prosentin. Suomalaisten työllistymisaste vuosina 2018–23 pysyi melko tasaisesti 87–88 prosentin tuntumassa, lukuun ottamatta pientä notkahdusta vuonna 2020 (85 %).

Yleinen työllisyystilanne vaikuttaa ulkomaalaisten työllistymiseen, mutta taustalla on muitakin tekijöitä.

– Korkeakouluissa on panostettu ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen ja sitä tukeviin palveluihin. Ulkomaalaisten tutkinnonsuorittajien työllistyminen on myös viime aikoina ollut paljon esillä, toteaa erityisasiantuntija Irma Garam Opetushallituksen ennakointi ja analyysi -yksiköstä tiedotteessa.

– Korkeakouluopintojen aikana saatujen kontaktien ja työllistymistä tukevien verkostojen merkitys työllistymiselle korostuu usein julkisessa keskustelussa. Korkeakoulujen kokemusten mukaan ulkomaalaisilla opiskelijoilla on suomalaisia enemmän haasteita saada paikkoja opintoihin sisältyvään työharjoitteluun, kertoo opetusneuvos, yksikön päällikkö Maija Airas Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteistyön yksiköstä.

– Tuoreen vertailutiedon perusteella ulkomaalaiset opiskelijat myös työskentelevät opintojen ohella suomalaisia opiskelijoita vähemmän. Nämä tekijät voivat osin selittää eroja valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Airas jatkaa.

Vaikka aiempaa useampi ulkomaalainen tutkinnonsuorittaja työllistyy Suomeen, työllistymisen laatu ei ole juuri parantunut. Vuonna 2023 Suomeen työllistyneistä ulkomaalaisista 63 prosentin työskenteli asiantuntijatehtävissä, kun suomalaisilla luku oli 77 prosentin. Asiantuntijoiden osuus kasvaa tutkinnon tason myötä: tohtorintutkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista 83 prosentin ja maisterin tutkinnon suorittaneista 74 prosentin sijoittuu asiantuntijatehtäviin.

Ulkomaalaisia on suomalaisia enemmän muun muassa siivoustyöntekijöinä ja ravintola-alan avustavissa tehtävissä (vuonna 2020 9 % ja vuonna 2023 6 % ulkomaan kansalaisista, suomalaisista 1 % molempina vuosina). Vuonna 2023 ulkomaalaisista 14 prosentin ja suomalaisista kahdeksan prosentin sijoittui Tilastokeskuksen luokittelussa kategoriaan ”tuntematon”. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöiden työllisyystilanteesta ei ole tietoa tai työtehtävät eivät ole sijoitettavissa olemassa oleviin luokituksiin.

Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) maiden kansalaiset lähtevät muita ulkomaan kansalaisia useammin pois Suomesta valmistuttuaan. Suomeen jäävät EU- ja ETA-maiden kansalaiset kuitenkin työllistyvät muita kansalaisuuksia useammin asiantuntijatehtäviin.

Riippumatta siitä, missä korkeakoulussa tutkinto on suoritettu, ulkomaalaiset opiskelijat siirtyvät valmistuttuaan Uudellemaalle: Suomeen työllistyneistä, vuonna 2020 valmistuneista ulkomaalaisista 67 prosentin työskenteli Uudellamaalla kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Vain 38 prosentin heistä suoritti tutkintonsa Uudellamaalla.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon, jossa yhdistetään tilastoja korkeakoulututkinnon suorittaneista ja työllisyystilanteesta. Aineisto tarkastelee Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaan kansalaisten tilannetta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Tuorein aineisto on vuodelta 2023. Aineistossa ulkomaalainen opiskelija viittaa henkilöihin, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ryhmä voi sisältää myös Suomessa jo pidempään asuneita ulkomaan kansalaisia.

Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin asiantuntijaorganisaatio Studyportalsin Opetushallitukselle tuottama raportti täydentää ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä koskevaa tilastotietoa. Raportti rakentaa kuvaa Suomen houkuttelevuudesta opiskelun jälkeisenä työskentelymaana kansainvälisessä vertailussa. Aineistona ovat noin 1 700 opiskelijan tiedot, jotka on saatu Studyportalsin tietokannasta ja sosiaalisesta mediasta.

Raportissa vertaillaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sijoittumista Suomen työmarkkinoille vuosi valmistumisen jälkeen. Aineiston mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista noin puolet jää Suomeen, ja heistä lähes kaikki ovat töissä vuosi valmistumisen jälkeen.

Studyportalsin mukaan parhaiten työllistävät alat ovat koulutus, teollinen tuotanto ja IT-ala. Koulutussektorin työllistävyys voi selittyä valmistuneiden opiskelijoiden hakeutumisena jatko-opiskelijoiksi. Teollisen tuotannon sekä ohjelmistoalan tehtävät tukevat tilastotietoja siitä, että tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilla opiskelevat henkilöt ovat todennäköisiä työllistyjiä.

– Toisin sanoen tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille työllistytään hyvin. Se on hyvä asia, sillä näille aloille opiskelee enemmistö vieraskielisistä tutkinto-opiskelijoista, kertoo Harri Lähdekorpi, kansainvälisen markkinoinnin asiantuntija Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista.

Eri kansalaisuuksista yleisimmin Suomeen valmistumisen jälkeen jäävät intialaiset. Eurooppalaista liikkuvuutta kuvaavat hyvin esimerkiksi Saksasta ja Espanjasta tulleet opiskelijat, jotka eivät jää Suomeen valmistumisensa jälkeen: EU-alueella pääoma, tavarat, palvelut ja henkilöt liikkuvat vapaasti.​ Kansainväliset osaajat lähtevät erityisesti Saksaan ja Yhdysvaltoihin, jonne suuntaavat muutkin korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet kuin Yhdysvalloista alun perin tulleet.

Suomi sijoittuu yli sadan maan vertailussa keskiarvon tuntumaan. Ulkomaalaisia opiskelijoita jää Suomeen enemmän kuin esimerkiksi Ruotsiin.

Vuonna 2024 tutkintoon johtavat opinnot aloitti noin 13 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa. Vuonna 2024 suomalaisista korkeakouluista valmistui noin 6 500 ulkomaan kansalaista, jotka ovat suorittaneet koko tutkintonsa Suomessa.

Viidessä vuodessa uusien opiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut eniten ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten maiden kansalaisten määrä opiskelijoissa on kasvanut selvästi.

– Kansainväliset osaajat ovat elintärkeitä Suomen kaltaiselle maalle, jossa panostetaan innovaatioihin ja vientiteollisuuden merkitys taloudelle on suuri. Monimuotoinen kansainvälinen opiskelijakunta ja henkilöstö luovat pohjan korkeatasoiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle Suomessa. Koulutusperusteisella maahanmuutolla voidaan tukea osaajien saatavuutta sekä Suomen kasvua, kansainvälistymistä ja innovaatiotoimintaa, toteaa Opetushallituksen kansainvälistyminen-päätoiminnon johtaja Minna Koutaniemi.

Suomi tekee johdonmukaista poikkihallinnollista yhteistyötä pitovoimansa parantamiseksi kansainvälisten osaajien keskuudessa. Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelma vuosille 2023–27 linjaa tavoitteeksi muun muassa korkeakouluopiskelijoiden määrän hallitun lisäämisen ja Suomeen työllistymisen edellytysten parantamisen. Opetushallituksen vastuualueelle kuuluu koulutusperusteisen maahanmuuton edistäminen.

Opetushallitus kokoaa säännöllisesti ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita ja korkeakoulututkinnon Suomessa jo suorittaneita koskevia tilastoja.

Opetushallitus tukee suomalaisten korkeakoulujen SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -toimintaa ja työtä maahanmuuttotaustaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. SIMHE-toiminnassa kehitetään ja vahvistetaan malleja, jotka nopeuttavat ja tehostavat maahanmuuttotaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden koulutus- ja työllisyyspolkuja sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)