Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, eläkkeellä oleva riistanhoitotieteen dosentti Lennart Saari Rymättylän Aaslaluodosta tuntee saaren luonnon ehkä paremmin kuin kukaan. Mies on laskenut saaren linnustoa 1970-luvulta lähtien ja seurannut myös kasvistoa vuosittain pitäen silmällä muutakin eläinlajistoa.

– Jalkaisin Karhuvuoren torni on ehkä se ensimmäinen paikka, mitä suosittelisin matkailijalle. Hyvällä ilmalla sieltä näkyy jopa Naantalin kirkon torni, Korppoon televisiomasto sekä Paraisten kalkkitehdas, Saari kuvailee.

Näköalatorni on aivan pienen rengastien varrella, noin kaksi kilometriä Hankan rannasta mantereelle päin. Suuressa kelossa on opaste ”ilmavalvontatorni”.

Pientä varovaisuutta noudattaen voi patikoida Aaslaluodon metsissä, poluilla sekä pikkuteillä. Matkassa kannattaa olla esimerkiksi puhelimen karttasovellus, ja kun noudattaa jokamiehen oikeutta, pärjää hyvin. Pihat kannattaa väistää, tulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa.

Mereltä käsin voi nähdä nykyisin helposti hylkeitä, sillä hyljekanta on lisääntynyt merkittävästi. Myös merikotkia voi nähdä. Merimetsoluodot Aaslan näköpiiristä katsottuna ovat pesinnöistä autioituneet.

– Kun olimme muutama vuosi sitten merimetson pesiä laskemassa, bongasimme yhtäkkiä sellaiset 60 hyljettä päivää paistattelemassa. Erästä ensimmäisistä hylkeistäni luulin verkon kohoksi, kunnes se rupesi haukottelemaan, Saari virnistää.

Kevätesikko, sinivuokko ja keltavuokko ovat juuri nyt helposti bongattavia kasveja, samoin pähkinäpensaat. Metsätyypit ovat tavattoman vaihtelevia ja monipuolisia. Saarelta löytyy niin karua kalliomännikköä kuin lehtometsää, jopa useampi pieni järvikin.

Eläimistä taas näkee valkohäntä- ja metsäkauriita, kettuja, lepakoita, joutsenia, supikoiria ja mäyriä. 1987 tulivat Aaslalle taas ensimmäiset pesivät kurjet. Nyt niitä on viitisentoista paria.

– Aaslalle kannattaa tehdä myös yöretkiä. Öisin monet nisäkkäät liikkuvat. Silloin näkee paljon sellaista, mitä päivällä ei näe. Jos haluaa yöpyä, on Alakylässä majatalo Äärlän renkitupa.

Aaslassa on yhdeksän järveä, joista Sianpäänjärvi – erämaajärven kaltainen järvi – on mielenkiintoisin. Osa järvistä sijaitsee Natura-alueella.

Kun Saaren eno teki aikanaan siitepölykairauksia alueella, kävi ilmi, että Aaslassa on ollut viljelystä ja asutusta jo pronssikaudella, vaikka silloin meren pinta olikin korkeammalla. Pronssikausi oli 500–1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

– Yksi järvistä on kansan suussa Paskalahti, koska sitä ympäröi laidun, jossa on aikanaan sitten ollut karjaa paljonkin, Saari naurahtaa, jatkaen, että iso osa näistä järvistä ja laitumista on entisöity uudella laiduntamisella perinnemaisemaksi.

Aaslassa on nähty noin 250 lintulajia, se on merkittävä määrä. Viimeisimmän lintuatlas-kartoituksen mukaan Aaslan ruudulla tavattiin toiseksi eniten pesimälintuja koko Varsinais-Suomessa.

Karusta kalliomänniköstä maisema vaihtuu vehreään lehtoon, ja tämä voi olla vain sadan metrin sisällä.

Pronssikautisia hautoja löytyy paljon etenkin Hangasta. Lisäksi niin sanottuja ryssänuuneja, joissa venäläiset ovat leiponeet leipää Isonvihan aikana. Uunit ovat lähempänä rantaa kuin pronssikautiset haudat.

Minna Saarinen