Sääntöjen tasolla tasa-arvoisessa risteyksessä ajaminen vaikuttaa helpolta, riittää kun väistää oikealta tulevia. Todellisuudessa tämä ainokainen sääntö kuitenkin johtaa usein pattitilanteisiin, kun jopa neljältä eri suunnalta tulevilla autoilijoilla on jokaisella joku väistettävänään.

Tasa-arvoisessa risteyksessä ei löydy sääntöä siihen, kuka tällaisessa tilanteessa saa mennä ensin.

– Pattitilanne syntyy jo vähemmilläkin autoilla, jos on vaikkapa itse menossa suoraan ja oikealta ja vastaantulevalta kaistalta tulee autoja, jotka ovat kääntymässä vasemmalle, koulutusohjaaja Erkka Savolainen Liikenneturvasta kertoo.

Mitään sääntöä patin purkamiseen ei ole olemassa, mutta suosituksen Savolainen voi silti antaa.

– Helpoimmin ja turvallisimmin tilanne selviää, jos suoraan menijä ajaa ensin. Sitten tilanne alkaa pala palata selviämään ihan normaaleilla risteysajon säännöillä.

Tilannetta voi yrittää purkaa myös ottamalla kontaktia toisiin kuljettajiin vaikkapa siisteillä käsimerkeillä. Huonoin tapa selvittää tilanne on lähteä nopeasti ja harkitsematta liikkeelle, liikenteen tukkona olemisen pelosta.

Onko tasa-arvoinen risteys sitten ylipäätään toimiva liikennejärjestely? Oikeassa paikassa siitä voi olla kaupunkiliikenteelle jopa hyötyä.

– Se hidastaa liikenteen rytmiä kaupungissa. Tasa-arvoisessa risteyksessä kuljettajien on käytännössä pakko ottaa vauhtia pois, kertoo Savolainen.

Liikenneympyrät ovat lisääntyneet kaupungeissa viimeisten 15 vuoden aikana reilusti. Tasa-arvoisten risteysten vähentäminen voi olla yksi liikenneympyröiden rakentamisen syy, mutta joka paikkaan nekään eivät sovi.

– Risteys on sitä turvallisempi, mitä vähemmän havainnoitavaa kuljettajalla on. Valo-ohjatussa risteyksessä havainnoitavaa on vähän, mutta ne ovat kalliita toteuttaa.

Risteyskolarien määrä on selvässä laskussa. Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan Suomessa ajettiin vuonna 2008 tasa-arvoisissa risteyksissä 6 078 kolaria. 1 480 näistä johti henkilövahinkoon ja 4 598 omaisuusvahinkoon. Vuonna 2017 tilastoitiin enää 3 989 risteyskolaria. Näistä 1 007 oli henkilövahinkoja ja 2 982 omaisuusvahinkoja.

– Vuonna 2013 otettiin käyttöön mopokortti. Sen jälkeen tilastoissa näkyy 1 143 risteyskolarin pudotus vuoteen 2017 mennessä. Valistus puri selvästi, näkee Savolainen.

Kun selvää sääntöä ajovuoroihin ei ole, ei syyllisen löytäminenkään ole helppoa. Tasa-arvoisissa risteyksissä tapahtuneita kolareita selvitellään toisinaan käräjäoikeuksia myöten.

Jarno Keskinen