Lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön. Määrällisesti luku tarkoittaa 27 000 henkilöä. Joka viidennen pitkäaikaistyöttömän työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla tai kuntoutuksella.

Passiiviseen työttömyysturvaan käytetään 5,5 miljardia euroa ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vajaa 600 miljoonaa euroa vuodessa. Terveydeksi-hanke on vuodesta 2016 asti edistänyt työttömien tietoisuutta oikeudesta lakisääteiseen maksuttomaan terveystarkastukseen.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) avasi Työttömien Keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen seminaarin, joka pidettiin Kansalaisinfossa Helsingissä. Puheessaan hän korosti, että suuret väestöryhmien väliset terveyserot ovat suomalainen erityisongelma.

– Sosiaalisesti ja eettisesti kestävässä yhteiskunnassa hyvinvointia ja yhteiskunnan tilaa arvioidaan vaikeimmassa tilanteessa olevien näkökulmasta. Työttömyys on kiistatta vaikea tilanne elämässä. Jokaisen ihmisen hyvinvoinnin ja ihmisarvoisen elämän edistäminen on ehjän yhteiskuntapolitiikan päämäärä. Sitä ei voi alistaa muille päämäärille, Filatov korosti.

– Työttömyys koettelee monia. Varsinkin pitkittynyt työttömyys vaikuttaa ihmiset itsetuntoon ja moneen muuhun asiaa. Hyvän elämän turvaaminen sairastuessa on tärkeää, ei siis ole mikään ihme, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on aikamme suurimpia hankkeita.

Tuija Oivon ja Raija Kerättären viime vuonna julkistamassa raportissa todetaan, että noin 43 000 työtöntä on etuus- tai palveluloukussa.

– Työttömät ovat työkyvyttömiä, mutta heidän työkykyongelmiaan ei tunnisteta, tai he eivät saa oikeaa palvelua, että pääsisivät uran alkuun. Heidän työkyvyttömyyseläkehakemuksistaan hylätään lähes 90 prosenttia. Lääkäreiden työkyvyn arvioinnin osaamisessa on vakavia puutteita, tilaisuudessa puhunut johtaja Tuija Oivo listasi.

– Selvityksessä todettiin, että lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön. Näiden 27 000 työkyvyttömän työttömän työmarkkinatuen kustannukset ovat 227 miljoonaa euroa vuodessa. Työkyvyn arviointivaihe ei kerrytä työttömyysturvan aktiivisuusehtoa. Kuntien velvollisuus väestöryhmien terveys- ja toimintakyvyn seurantaan ei toteudu heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla.

Työttömillä on ollut lakisääteinen oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen vuodesta 2011.

– Sotkanetin tilastojen mukaan vain 2,5 prosenttia työttömistä oli käynyt ilmaisessa terveystarkastuksessa vuonna 2017. Asia tunnetaan heikosti terveydenhuollossa, kunnissa sekä työttömien parissa, huomautti Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hankkeen hankepäällikkö Katriina Lehtovaara.

Tutkimusten mukaan työttömät ovat sairaampia, mutta käyttävät vähemmän terveydenhuollon palveluita.

– Työttömien sairauksia ei tutkita, hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen samoin kuin työssä käyviä. Heikoimmassa asemassa olevien palvelutarpeisiin kohdistuu asenteellisuutta ja väheksyntää, kertoivat projektipäällikkö Anna Keto-Tokoi ja tutkija Lars Leemann Sokra-hankkeesta.

– Työttömien terveystarkastus käynnistää palveluprosessin, jossa asiakkaan tarve ratkaisee työkyvyn tuen palvelut, ei se mitä organisaatiossa on tarjolla, totesivat Satakunnan SATAOSAA-maakuntakokeilun projektisuunnittelija Sari Ljungman sekä terveydenhoitaja Tiia Nieminen.

Ilmarisen tekemä selvitys kertoo, että työelämän ulkopuolella on noin 65 000 osatyökykyistä, jotka haluaisivat työskennellä sekä arvioivat kykenevänsä siihen. Heidän hyödyntämättömän potentiaalinsa hinta on noin 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Osa heistä olisi työllistettävissä hyvinkin helposti erilaisin tukitoimin. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä yli organisaatiorajojen, että tarpeet selvitetään ja oikeanlaista tukea tarjotaan.

– Lait ovat monimutkaisia ja erilaisia väliinputoamisia tapahtuu, pohtii toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä ja jatkaa:

– Suomen tavoitellessa 80 prosentin työllisyysastetta on selvää, että työttömien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluita on vahvistettava. Eduskunnan kaikissa puolueissa vallitsee 5. helmikuuta allekirjoitetussa kannanotossa yhteinen tahtotila yli hallituskausien kestävään toimenpideohjelmaan, jossa sitoudutaan tulevina vuosina edistämään työikäisten työkykyä, ehkäisemään siirtymistä työttömyydestä pitkäaikaistyöttömyyteen ja lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Toimenpiteillä varmistetaan osatyökykyisten palvelutarpeen tunnistaminen, toimivat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut sekä ihmislähtöiset palvelupolut ja -kokonaisuudet.

– Mitä saataisiin aikaan, jos yhteisellä, mittavalla kansallisella ponnistuksella lähdetään ratkaisemaan asiaa? Passiivisen työllisyyspolitiikan kustannukset ovat yli 5,5 miljardia euroa vuodessa. Aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan käytetään vain vajaa 600 miljoonaa euroa. Tämä suhde on retuperällä. Tulevien vaalien jälkeen on mahdollisuus kääntää kurssia, Haapakoski muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)