Pyttyä kannattaa tarkkailla – WC-istuinten halkeamat harvinaisia, mutta mahdollisia
Yleisimpiä kodin vesivahinkojen aiheuttajia on rakennusinsinööri Piritta Ståhlströmin mukaan astianpesukone. Myös WC-istuin voi aiheuttaa vesivahinkoja, ja on tapauksia jolloin vessanpöntön vesisäiliö on haljennut. Se ei kuitenkaan ole kovin yleinen ongelma.
– Yleensä märkätiloissa on lattiakaivo ja sitä pitää puhdistaa säännöllisin väliajoin. Vuokralaiselle kuuluvat lattiakaivon puhtaanapito sekä lavuaarin poistoputken puhdistus. Jos lattiakaivo vetää hyvin, se auttaa estämään pahimman vesivahingon. Ja parhaassa tapauksessa haljenneen vessanpöntön vesisäiliön vesi valuu kaikki sinne.
Kerrostaloissa usein WC:ssä on suihkutilat ja vessa samassa, jolloin lattiakaivo löytyy. Tosin monissa omakotitaloissa on vessoja, joissa ei ole kuin vessanpönttö ja lavuaari.
– Uutta taloa rakentaessa kannattaa rakentaa ne lattiakaivot myös kaikkiin vessoihin varmuuden vuoksi. Pitää se lavuaarinkin vesi johonkin johtaa, niin se menee siinä samassa, Ståhlström sanoo.
Vessanpöntön vesisäiliön halkeaminen ei ole siis kovin yleinen ongelma, mutta mahdollinen. Ståhlström suosittelee tarkkailemaan pöntön pintaa ulkoisesti, jos siinä on vaikka halkeama.
– Halkeama ei tosin aina näy hyvin. Voi olla, että siihen on tullut kolaus mikä aiheuttaa jännitystä pytyssä, ja sen myötä halkeama voi ilmaantua kunnolla vasta vuosien kuluessa. Kolaus voi olla syntynyt jo edellisen asukkaan aikana. Jo shampoopullo tippuessaan voi halkaista vaikka vessan lavuaarin. Kotivakuutus on hyvä olla ja vastuuvakuutus, koska vesivahinko voi laajeta myös naapurin puolelle.
Ståhlströmin mukaan vessanpönttöä valitessa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun.
– Nykyään vessanpöntöt valmistetaan posliinista. Valikoimista löytyy laadullisia eroja, joten aina se halvin ei ole paras vaihtoehto. Halkeamistapauksessa niissä on voinut ilmetä myös valuvirhe, jolloin valuprosessissa posliinin sisälle on voinut jäädä ilmakuplia, mikä aiheuttaa myöhemmin halkeamisriskin. Onhan siinä myös lämpötiloista aiheutuva lämpölaajenemisen riski, mutta se ei ole kovin suuri.
Ståhlström kehottaa myös muuten huolehtimaan pesukoneiden letkujen kunnossapidosta vesivahinkojen suhteen.
– Kannattaa tutkia letkujen kunto ja niiden liitoskohdat. Letkuja voi vaikka kokeilla vessapaperilla, josta näkee pysyykö paperi kuivana letkua pitkin vetäessä. Jos letkut ovat huonossa kunnossa eikä osaa niitä itse vaihtaa, niin kannattaa ottaa ensin yhteyttä taloyhtiöön ja jos sieltä ei saa apua, niin putkimieheen. Kannattaa myös tutkia astianpesukoneen letkut.
Marianne Rovio
















