Psykiatrista hoitoa tarvitsevien nuorten hoitoa vaikeuttaa ikärajojen määrittely. Sairaanhoitopiirit määrittelevät nuoruusiän ikärajan hyvin eri tavoin ja lainkaan huomioimatta todellista nuoruusiän kehityspsykologista ja neuropsykologista kehitystä, joka eri puolilla maailmaa on arvioitu tapahtuvan 13 vuodesta 22–24 vuoteen. Kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ovat tehneet asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Alanko-Kahiluoto on eduskunnan mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtaja ja Eloranta varapuheenjohtaja.

Nuorten mielenterveyden häiriöiden kunnollinen hoito on tärkeää, sillä ne ovat suurimmillaan juuri nuoruudessa ja nuoressa aikuisuudessa. Mielenterveyden häiriöistä noin 75 prosenttia alkaa ennen 25 ikävuotta. Hoidolla on tärkeä merkitys myös syrjäytymisen ehkäisyssä, sillä pitkäaikaisesti syrjäytyneistä nuorista on ainakin 60 prosentilla mielenterveysdiagnoosi.

Viime vuosina nuorten saamat lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ikäryhmässä 13–17 vuotta ovat lisääntyneet rajusti, esimerkiksi Uudellamaalla kymmenessä vuodessa 750:sta 1 400:aan. Nuorten mielenterveyden hoitoon on syytä panostaa alkaen yhteiskuntapoliittisista toimista ja kaikista ennaltaehkäisevistä interventioista aina erikoissairaanhoidon tasoiseen hoitoon asti.

Kymmenessä sairaanhoitopiirissä (mukana Uusimaa, Pirkanmaa, Vaasa) ikäraja on 10–17 vuotta, kolmessa 13–18 vuotta, kahdessa 13–19 vuotta ja vain kahdessa 13–22 vuotta ja samoin kahdessa 13–23 vuotta. Nuorisopsykiatrinen Yhdistys pitää välttämättömänä ikärajoja 13–22 vuotta, mikä vastaa kansainvälisiäkin nuoruusiän rajoja.

– Liian alhaisten ikärajojen takia katkeaa nuoren nuorisopsykiatrinen hoito liian varhain ja nuori siirtyy aikuispsykiatrian piiriin. Tämä aiheuttaa vääjäämättä osalle hoidon keskeytymistä. Lisäksi nuoruusikäisen kynnys hakea apua aikuispsykiatrian puolelta on usein huomattavan korkea, joten hoito voi kokonaan jäädä saamatta, Eloranta pahoittelee.

– Ikärajojen suuri vaihtelu asettaa nuoruusikäiset myös valtakunnallisesti eriarvoiseen asemaan. Nuorisopsykiatrian ikärajat tulisikin yhdenmukaistaa ja nostaa kansainvälisten suositusten mukaisiksi kattamaan 13–22 -vuotiaat, Alanko-Kahiluoto vaatii.

– On syytä kysyä, ovatko taustalla puhtaasti taloudelliset tekijät, millä säästetään nuoruusikäisille tarjottujen mielenterveyden hoitopalveluiden määrässä, eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtajat Alanko-Kahiluoto ja Eloranta pohtivat.

Mielenterveysongelmat ovat merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden syy, ja niiden vuoksi maksetaan entistä enemmän sairauspäivärahoja ja menetetään työpäiviä. Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 90 000 suomalaista. Yleisimpänä syynä siihen on masennus, mikä on 38 000 työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Joka päivä Suomessa jää 12 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle tästä syystä. Lähes puolet heistä on nuoria alle 30-vuotiaita.

Vanhempien mielenterveysongelmat vaikuttavat lasten mielenterveyteen, ja lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovatkin lisääntyneet. Myös lasten ja nuorten huostaanottojen määrä on kasvanut. Varsinkin pienten lasten sijoitusten taustalla ovat usein vanhempien ongelmat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)