Viime talven lumituhoja on edelleen korjaamatta laajoilla alueilla Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kesän yli metsiin jäi noin puolet tuhoutuneista puista. Tulevan talven aikana päästään todennäköisesti korjaamaan puuta viimeisiltäkin tuhokohteilta.

Talven 2018 aikana lumituhoja esiintyi pääsääntöisesti yli 200 metriä merenpinnasta sijainneissa Kainuun ja Pohjois-Karjalan männiköissä. Vahingoittuneissa puissa kesän yli pesineet ytimennävertäjä-hyönteiset ovat tuottaneet metsiin runsaasti uusia jälkeläisiä, ja tuhoalueiden ytimennävertäjäpopulaatio on moninkertaistunut viime keväästä.

Uudet yksilöt ovat nousseet heinäkuulta alkaen mäntyjen latvoihin. Maahan pudonneet oksankärjet ja puun latvusten harsuuntuminen ovat merkkejä hyönteisten aiheuttamista vaurioista. Mäntyjen syönti on voinut jatkua lokakuulle saakka.

Kesän aikana kasvanut ytimennävertäjäpopulaatio talvehtii maassa. Ensi keväänä populaatio onkin todennäköisesti paljon suurempi kuin keväällä 2018. Myös kirjanpainajan populaatio uhkaa moninkertaistua. Kirjanpainaja on kuusikoissa elävä ytimennävertäjän kaltainen kaarnakuoriainen. Tuhohyönteisten pesiytyminen tuoreisiin puutavarapinoihin ja mahdollisesti vielä korjaamatta oleviin lumituhopuihin on todennäköisesti runsasta touko–kesäkuun aikana.

Keväällä on tärkeää huolehtia vahingoittuneet lumituhopuut sekä tuore kuusi- ja mäntypuutavara pois metsistä ja tienvarsilta hyvissä ajoin ennen keskikesää. Ytimennävertäjä aiheuttaa männiköissä kasvutappioita, mutta ei tapa puita. Kirjanpainaja tuhoaa kuusipuita.

Metsänomistaja voi halutessaan jättää metsään 20–30 tuhopuuta hehtaaria kohden lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Tämä ei merkittävästi lisää muun metsän hyönteistuhoriskiä. Kaikki kuivuneet puut voi myös jättää metsään.

Lumituhohakkuita ilmoitettiin Metsäkeskukseen vuoden 2018 aikana kaikkiaan 52 782 hehtaaria. Luvuissa on huomioitu kaikkien metsänomistajaryhmien, eli yksityisten metsänomistajien, Metsähallituksen, puutavarayhtiöiden, kuntien ja seurakuntien tekemät metsänkäyttöilmoitukset.

Syys-joulukuun aikana ilmoituksia tuli vielä 10 000 hehtaarin verran. Kainuussa hakkuuala on 21 941 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa 20 887 hehtaaria. Tuhot ovat koskettaneet lähes 3 000 metsänomistajaa, joista 1 100 on Kainuusta ja 1 000 Pohjois-Karjalasta. Metsähallituksen ja Tornatorin metsissä hakkuista on noin puolet.

Hakkuista kertynee puuta lähes 5 miljoonaa kuutiometriä. Hakatun puumäärän myyntiarvo ilman tuhoa olisi suuruusluokkaa 170 miljoonaa euroa. Tuhoutunutta puustoa on vain osalla suunniteltuja hakkuualueita, ja tuhosta johtuvat menetykset metsänomistajille ovat todennäköisesti 20–30 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 Tapani-myrskyn arvioitiin tuhonneen 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Tykkylumi katkoo ja kaataa puita yleensä pienissä ryhmissä tai hajanaisesti sieltä täältä. Pienaukkohakkuita onkin suunniteltu 5 177 hehtaarin alalle ja poimintaluonteisia harvennushakkuita 9 336 hehtaarin alueelle. Näiden hakkuiden osuus on seitsemänkertainen verrattuna koko Suomen pienaukko- ja poimintahakkuiden keskiarvoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)