Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan: vuonna 2017 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi hieman yli kymmenen prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Huumausainerikoksista törkeiden rikosten lukumäärä kasvoi hieman yli kahdeksan prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten lukumäärä voi vuosittain vaihdella suurestikin, koska se seuraa kiinteästi törkeimpään huumausainerikollisuuteen kohdistuvien tutkintaoperaatioiden etenemistä ja onnistumista.

Kirjattujen huumausainerikosten määrän kasvu ei kerro suoraan huumausainerikollisuuden kasvusta, sillä huumausainerikokset ovat rikoksia, joissa ei ole asianomistajaa. Huumausainerikokset tulevatkin usein esiin poliisin ja Tullin omien rikosten paljastamiseen tähtäävien toimenpiteiden tuloksena.

Ilmi tulleet huumausainerikokset kuitenkin indikoivat huumeiden käytön lisääntymistä, ja tätä johtopäätöstä tukevat myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) huumeiden käyttöön liittyvät säännölliset kyselytutkimukset ja suurimmissa kaupungeissa tehdyt jätevesitutkimukset.

Törkeistä huumausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden määrä kasvoi vain hieman vuonna 2016.

Ulkomaalaisilla rikollisorganisaatioilla on tärkeä rooli Suomeen suuntautuvassa huumausaineiden salakuljetuksessa, ja rikolliset toimijat edustavat entistä useampia kansallisuuksia. Suurimmissa tutkituissa huumausainekauppakokonaisuuksissa on Suomessakin hyvin nähtävissä, että rikollisryhmät ovat monikansallisia, ja niiden toiminta kytkee yhteen eri maissa toimivia organisoituja rikollisryhmiä muun muassa etniseen taustaan perustuvien kontaktien perusteella.

Törkeistä huumausainerikoksista, joissa kyse on yleensä huumausaineiden maahantuonnista, välittämisestä ja kaupasta, ulkomaan kansalaisten osuus epäiltyjen joukossa on huomattavan korkea ja vaihtelee vuosittain suurten rikoskokonaisuuksien tutkinnan edistymisen mukaan.

Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuus törkeistä huumausainerikoksista on edelleen merkittävä, vaikka se on laskenut vuoden 2013 lähes 40 prosentista vuosien 2016–17 noin 27–28 prosenttiin.

Jo parinkymmenen vuoden ajan suurimpina ryhminä ulkomaalaisten joukossa ovat olleet virolaiset epäillyt. Virolaisrikolliset usein yhdessä liettualaisten rikollisten kanssa järjestelevät ja toteuttavat erityisesti suurten amfetamiini-, Subutex- ja ekstaasierien salakuljetusta.

Romanian kansalaisten nousu vuonna 2017 suurimmaksi ulkomaalaisten epäiltyjen joukoksi johtui pääkaupunkiseudulla harjoitetusta huumausaineiksi luokiteltujen lääketablettien levittämisestä. Huumelääkkeiden salakuljetus Romaniasta ja muualta EU:n alueelta Baltian maiden ja Ruotsin kautta Suomeen on romanialaisten rikollisryhmien järjestämää toimintaa. Romanialaisten harjoittama suurimittainen aitojen ja väärennettyjen huumelääkkeiden salakuljetus-, välitys- ja kauppaamistoiminta on pantu merkille monissa muissakin Euroopan maissa.

Romanialaisten jälkeen seuraavan suurimman ulkomaalaisryhmän muodosti albanialaiset epäillyt. Vuonna 2017 poliisi ja Tulli yhteistyössä tutkivat hyvin laajamittaista ja tiukasti järjestäytynyttä, pääosin Suomessa asuvien albaanitaustaisten henkilöiden harjoittamaa laajaa marihuanan, kokaiinin ja ekstaasin maahantuontia ja levitystä. Toiminta oli hyvin suunniteltua ja vaati paljon toimijoita, joilla jokaisella mukana olleella oli tarkasti ennalta määrätty tehtävä.

Vuonna 2017 Ruotsin kansalaiset nousivat törkeistä huumausainerikoksista epäiltyjen ulkomaalaisten kärkijoukkoon. Suurin osa epäillyistä Ruotsin kansalaisista oli maahanmuuttajataustaisia, paljolti Lähi-idän kriisimaista.

Suomessa tutkitut suuret huumausainerikosjutut osoittavat selvästi, että huumausainekauppa on ammattimaista ja suurelta osin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä. Suomalaisilla rikollisryhmillä on vahva asema huumausainekaupan kotimaisissa toiminnoissa ja toimivat yhteistyösuhteet ulkomaille, etenkin Viroon ja Liettuaan.

Suomen huumausainemarkkinoilla esiintyy kotiviljeltyä ja ulkomailta salakuljetettua marihuanaa, amfetamiinia, metamfetamiinia, ekstaasia ja muita synteettisiä huumausaineita, buprenorfiinivalmisteita sekä huumausaineeksi luokiteltuja lääkevalmisteita. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa takavarikoidaan enimmäkseen niin kutsuttuja perinteisiä huumausaineita.

Suosituimpien tuontihuumeiden takavarikkomääriin vaikuttavat ratkaisevasti poliisi- ja tulliviranomaisten laajamittaiseen salakuljetukseen kohdistuvien tutkintaoperaatioiden tulokset. Hasiksen takavarikkomäärät ovat vaihdelleet melko voimakkaasti vuosittain: vuosina 2013–16 poliisi ja Tulli saivat takavarikoitua hasista yhteensä vain hieman yli 300 kiloa, kun 2010-luvun alussa hasiksen vuosittainen takavarikkomäärä nousi korkeimmillaan lähes 900 kiloon. Viime vuosien niukoista takavarikkomääristä huolimatta hasiksella on edelleen kysyntää erityisesti tietoverkossa toimivassa kansallisessa

ja kansainvälisessä nettikaupassa. Hasiksen takavarikkomäärän voimakas kasvu vuonna 2017 selittyy Tullin tekemällä yhdellä 660 kilon takavarikolla.

Poikkeuksellisen suuresta hasistakavarikosta huolimatta kannabistuotteiden markkinoilla suosittua on edelleen huumekäyttöön jalostetun kannabiskasvin kukista ja ylimmistä lehdistä saatava marihuana, jota sekä salakuljetetaan ulkomailta että kasvatetaan omaan käyttöön ja myyntiin. Viranomaisten tietoon tulleiden huumekannabiksen viljelytapausten määrä on 2010-luvun alkuvuosien jälkeen ollut selvästi laskusuunnassa. Tämän seurauksena takavarikkoon on parina viime vuosina päätynyt paljon aiempaa vähemmän kannabiskasveja.

Synteettisistä huumausaineista amfetamiini on ollut pitkään yksi suosituimmista, ja ainetta salakuljetetaan Suomeen useiden kymmenien kilojen kertaerissä. Metamfetamiinia on Suomessa esiintynyt keväästä 2016 lähtien erittäin runsaasti. THL:n tuoreimman kansallisen jätevesitutkimuksen mukaan vuonna 2017 metamfetamiinin käyttö väheni jonkin verran vuoden 2016 ennätyksellistä määristä, mutta aine on silti jäänyt aiempaa selvästi korkeammalle tasolle. Poliisin ja Tullin takavarikkotiedot tukevat THL:n tutkimustuloksia.

Ekstaasi (MDMA) ja tehdastekoiset Subutex-tabletit ovat olleet Suomessa jo pitkään hyvin suosittuja, vaikka näiden takavarikkomäärät ovat vaihdelleet suuresti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ekstaasin ja Subutexin kuten muidenkin aineiden vuosittaisiin takavarikkomääriin vaikuttavat ratkaisevasti poliisi- ja tulliviranomaisten törkeimpään huumausainerikollisuuteen kohdistuvien tutkintaoperaatioiden tulokset. Subutex-tabletteja salakuljetetaan paljon erityisesti Tallinnan ja Helsingin välisessä laivaliikenteessä.

Viime vuosina Suomeen saapuneilta Baltian maista lähtöisin olevilta salakuljettajilta on takavarikoitu matkustajasatamien tarkastuksissa tuhansien Subutex-tablettien kertaeriä.

Kokaiini on muutaman viime vuoden aikana yleistynyt Suomessa. Vaikka kokaiinin takavarikkomäärä väheni vuonna 2017, THL:n jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on lisääntynyt erityisesti eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa, ja kokaiinia käytetään aikaisempaa enemmän myös muualla maassa. Kokaiininkin osalta poliisin kentältä saamat tiedot tukevat THL:n tutkimustuloksia. Heroiinia on Suomen huumausainemarkkinoilla esiintynyt edelleen hyvin vähän ja ainetta on takavarikoitu erittäin niukasti.

Huumaavien lääkevalmisteiden ja erityisesti bentsodiatsepiinien huumekäyttö on suomalaisten nuorten ja keski-ikäisten päihderiippuvaisten keskuudessa erittäin yleistä ja asiantuntijat pitävät sitä syvään juurtuneena ongelmana. Lääkkeiden laiton maahantuonti on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina sitä mukaa, kun internetin merkitys laittomien lääkkeiden kauppapaikkana on kasvanut.

Vuonna 2017 poliisi ja Tulli takavarikoivat huumaavia lääkevalmisteita ennätysmäärän, lähes 662 000 tablettia.

Markkinoilla on tavattu edelleen huolestuttavassa määrin muuntohuumeeksi luokiteltavia, kuluttajamarkkinoilla kiellettyjä psykoaktiivisia aineita (KKP-aineita), jotka ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomen huumausainekaupassa. Aineita valmistetaan erityisesti kiinalaisissa lääkelaboratorioissa, joista ne päätyvät verkossa toimivien huumausainekauppojen kautta markkinoille. Suurin osa muuntohuumeista tilataan internetin kautta, ja ne toimitetaan eteenpäin postin ja kuriiripalveluiden avulla.

Suomesta on löytynyt muutamia huumeiden valmistamoita ja sekoittamoita. Merkittävä järjestäytyneesti toimivien suomalaisrikollisten käynnistämä amfetamiinin valmistus paljastettiin kesällä 2017, jossa epäillyt saostivat syrjäisellä mökillä amfetamiiniliuoksesta valmista amfetamiinia. Mökillä takavarikoidusta amfetamiinista olisi saanut jatkeaineita lisäämällä katukauppaan useita kymmeniä kiloja amfetamiinia. Suomessa paljastuneet saostamistapaukset ovat seuranneet eurooppalaista kehitystä.

Viime vuosina Euroopassa on ollut näkyvissä ilmiö, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa valmistettu nestemäinen amfetamiiniemäs salakuljetetaan määränpäähän ja vasta siellä se saostetaan käyttövalmiiksi amfetamiiniksi.

Tietoverkosta on tullut huumausainerikollisuuden keskeinen toimintaympäristö, jossa tarjolla olevia välineitä ja mahdollisuuksia hyödynnetään erittäin monipuolisesti ja runsaasti. Tietoverkossa kotimaiset ja kansainväliset markkinat ovat liittyneet toisiinsa yhä saumattomammin. Nettikaupasta on tullut merkittävä huumausaineiden hankinta- ja välityskanava, joka jo merkittävällä tavalla vaikuttaa alan markkinoiden rakenteisiin ja valikoimiin.

Suomessa tietoverkko toimii vähittäiskaupan lisäksi aikaisempaa enemmän myös tukkutuonnin toimintaympäristönä. Vähittäiskaupassa tietoverkon laittomat palvelut tavoittavat helposti uusia ja erityisesti

nuoria käyttäjiä sekä syrjäisiä haja-asutusalueita, joilla ei ole vielä muuten huumausaineiden tarjontaa. Internetissä harjoitettava kaupankäynti sekä avoimilla että indeksoimattomilla verkkosivustoilla vahvistaa erittäin merkittävästi huumausaineiden ja huumaavien lääkevalmisteiden saatavuutta.

Tietoverkossa toteutuva rikollisuuden teollistuminen nostaa logistiikan ja kuljetukset uudella tavalla rikostorjunnan keskiöön – kotona tietokoneen äärellä istuva rikollinen voi toimia tehokkaasti laajalla alueella ja ansaita lyhyessä ajassa huomattavaa rikoshyötyä. Huumeiden maksuna käytetään usein virtuaalivaluuttaa. Nettikaupasta ostetut huumeet toimitetaan ostajalle postilähetyksinä tai erilaisiin kätköpaikkoihin piilotettuina.

Huumaus-, doping- ja lääkeaineita välittäviä verkkofoorumeita käyttävät sekä yksittäiset tilaajat että ammattimaiset välittäjät, sillä tietoverkosta hankittujen huumausaineiden myynti on erittäin tuottoisaa ja palvelee sekä oman käytön rahoittamista että järjestäytyneen rikollisuuden laajempia tarkoitusperiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)