– Maailma muuttuu. Ilmasto muuttuu. Linnusto muuttuu. Peltotöiden ja muuttolintujen aikataulut muuttuvat, BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.

– Esimerkiksi reilu kymmenen vuotta sitten muutama sata valkoposkihanhea pysähtyi muuttomatkallaan Suomen pelloille, mutta nyt niitä pysähtyy jo yli miljoona. Olemme uudenlaisten haasteiden edessä.

– Linnut tarvitsevat ruokaa ja uudenlaisten konfliktien ratkaisutoimenpiteet on suunniteltava maisematason hallinnalla, Lehtiniemi konkretisoi.

Hyvässä maaseutumaisemassa sekä linnut että viljelijät pärjäävät. Linnut tarvitsevat ruokansa ja pesintäsuojansa ja ihmisten on pystyttävä viljelemään tuottoisasti. Haasteita piisaa. Niihin Lehtiniemen mukaan voidaan vastata yhteistyössä, ennalta varautumalla ja esimerkiksi tukipolitiikalla, kun tavoitteet ovat selkeät.

Innokas lintumies, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiantuntija Heikki Helle sanoo, että maatalouslinnuilla tänä päivänä menee huonosti. Monet peltolinnut ovat vähentyneet uhkaavasti.

– Olen huolissani esimerkiksi töyhtöhyypän ja kuovin tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos saa linnut aloittamaan pesintänsä aiempaa aikaisemmin, kun taas peltojen kevättyöt eivät ole aikaistuneet samassa tahdissa. Vaarana on, että entistä enemmän munapesiä tuhoutuu koneiden alle, kun yhä useampi pesä munitaan ennen kevätkylvöjä, Helle sanoo.

– Mutta ongelmiin kannattaa hakea ratkaisuja. Esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys sekä riista- ja monimuotoisuuskaistojen kylväminen lohkojen reunoille ovat hyviä käytännön keinoja peltolintujen pelastuksina. Samalla ne estävät ravinnevalumia vesistöihin ja tarjoavat elinympäristöjä elintärkeille pölyttäjille.

– Ihminen voi vaikuttaa hanhien ja naakkojen reitteihin, mutta se vaatii hyvää ja vastuullista suunnittelua, Helle sanoo.

Juhani Toivakka Kauhajoen Kainaston kylästä kertoo, että yhteistyö on mahdollista jopa niin, että kaikki hyötyvät. Metsästysseuran kanssa Kainastossa käynnistettiin peltopyyprojekti kymmenisen vuotta sitten.

– Mukana olivat metsästäjien lisäksi lähes kaikki kyläläiset, Toivakka sanoo. Kylässä kuihtumisen merkit ovat nyt kadonneet.

– Elvytetty peltopyykanta on tuonut metsästys- ja muuta turismia kylään. Tarvitaan esimerkiksi majoitus-, kuljetus- ja ruokapalveluja. Tarjolla on myös ratsastusmahdollisuuksia ja koirien koulutusta. Maaseutu elää, tuottaa ruokaa ja palveluja kylässä kävijöille.

Toivakka korostaa, että takana on useiden vuosien sinnikäs ja monen tahon yhteinen työ.

– Kaikki riippuu kaikesta. Hyvin hoidetuilla pelloilla tarvitaan vähemmän ostopanoksia. Pieneliöstö pitää kasvukuntoa yllä. Linnut ja muukin riista viihtyvät. Se taas nostaa tulevaisuudessa peltomaan arvoa.

– Viljelijällä on ratkaisun avaimet käsissään. Siksi järjestämme tilaisuuksia, joissa erilaisia keinoja peltomaan tuottokyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi nostetaan esiin. Samalla viljelijät voivat vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä, Järki Pellon projektikoordinaattori Olli-Pekka Ruponen sanoo.

Seuraava tilaisuus järjestetään tiistaina 13. maaliskuuta kello 18–21 Salon AMK:n auditorioon Ylhäistentiellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)