Liedon Vanhassalinnassa 28. tammikuuta avautunut asenäyttely Kahtiajakautunut - Suomen sisällissodan aseet Turun asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan kokoelmista avaa vierailijoille monipuolisen vanhojen aseiden kavalkadin. Näyttely toteutetaan Turun asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan ja Liedon Vanhalinnan välisenä yhteistyönä. Näyttely jatkuu vuoden loppuun.

Sisällissodan aseita kerätään vielä tänäkin päivänä. Suomi oli tuolloin maaseutuvaltainen yhteiskunta, joten aseita saattaa löytyä erityisesti hylätyistä ja unohdetuista paikoista.

– Poliisiviranomaisille tulee joka päivä ilmoituksia. Nykyään siitä ei tule enää ongelmia perikunnalle. Vanhojen talojen seinien välistä löytyy yhä aseita, kertoo Arma Aboan hallituksen jäsen Untamo Jousamaa.

– Ainakin näiden koulusurmien jälkeen tuli hysteria ja muun muassa Porissa ja Lapissa alettiin keräämään näitä aseita.

Näyttelyssä on esillä Suomen sisällissodassa vuonna 1918 käytettyjä aseita. Esineistössä nousee esiin eri maissa valmistettuja kivääreitä, pistooleita, pistimiä, miekkoja, veitsiä ja yksittäinen konekivääri. Kaikki näyttelyn asetyypit olivat enemmistönä sisällissodassa käytetyistä aseista.

Vanhimmat tavatut aseet olivat todella harvinaisia, noin sata vuotta vanhempia kuin itse sisällissota.

– Sen aikaisista moderneimmasta päästä oli Grafton-revolveri, oli siellä sitten kaikenlaista suusta ladattavaa ja heinäseipäästä lähtien. Viimeksi mainittukin laskettiin niissä olosuhteissa aseeksi, sanoo Jousamaa.

Näyttelyssä nousee esiin myös se, kuinka eri aseet olivat joko punaisten tai valkoisten suosiossa ja kuinka aseita päätyi sodan eri osapuolille.

Sisällissodan alussa valkoisilla oli asepula.

– Otettiin kaikki pyssyt, mitä sattui olemaan, haulikot ja pienoiskiväärit. Joukoille kelpasivat kaikki, kertoo Arma Aboan varapuheenjohtaja Matti Lehto.

Konekivääri oli ensimmäisen maailmansodan tuhovoimaisimpia aseita.

– Konekivääri oli sodan tärkein ase, koska se ampui sarjatulta. Asetta oli lähinnä venäläisillä. Sodan alussa Pietarista tuli asejuna, joka toi punaisten puolelle kolmekymmentä konekivääriä, sanoo Lehto.

Nimitys sisällissota on vakiintunut kuvaamaan Suomen vuoden 1918 melskeisiä tapahtumia. Alun perin käytettiin nimitystä vapaussota, mutta siinä siinsi vahvasti sodan voittaneen valkoisten näkemys sodan voittajista. Kansalaissota nimikettä kuuli vielä 1980-luvun historian opetuksessa yläasteilla ja lukioissa.

Kurt Hedborg