Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö ja kauppakorkeakoulu ovat selvittäneet, miten nuoruusiän ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ja uhmakkuushäiriön (ODD) oireet liittyvät aikuisiän tuloihin.

Tutkimus osoitti, että oireilla ei ole suoraa yhteyttä aikuisiän tulotasoon. Sen sijaan vaikutus näkyy epäsuorasti koulutuksen ja muun psykiatrisen sairastavuuden kautta.

Vaikutus oli suurin henkilöillä, joilla esiintyi sekä ADHD:n että uhmakkuushäiriön oireita: heidän tulonsa olivat keskimäärin 25 prosenttia pienemmät koulutuksen kautta ja 18 prosenttia pienemmät muiden psykiatristen häiriöiden kautta.

Aineistona käytettiin Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohorttia, johon kuuluu lähes 9 500 tutkittavaa. Kun osallistujat olivat 16-vuotiaita, heidän vanhempansa arvioivat lasten ADHD:n ja uhmakkuushäiriön oireita kyselylomakkeella. Lisäksi hyödynnettiin kansallisia rekistereitä, joista saatiin tietoa koulutuksesta, vuosituloista, psykiatrisista häiriöistä ja taustatekijöistä.

Uhmakkuushäiriö on ADHD:n yleinen liitännäishäiriö, jota esiintyy noin 30 prosentilla ADHD-diagnoosin saaneista. Tutkimuksen laajuus mahdollisti myös uhmakkuushäiriön oireiden itsenäisten vaikutusten tarkastelun – aiheesta on aiemmin ollut vain vähän ja osin ristiriitaista tutkimustietoa.

Tutkimuksesta vastanneen lääketieteen kandidaatti Sampo Sepän mukaan tulokset ovat rohkaisevia.

– Nuoruusiän ADHD:n ja uhmakkuushäiriön oireet eivät itsessään olleet yhteydessä matalampaan tulotasoon aikuisuudessa, Seppä kertoo tiedotteessa.

Hänen aiemmissa tutkimuksissaan on kuitenkin havaittu, että ADHD- ja uhmakkuusoireet heikentävät koulumenestystä nuoruudessa, laskevat koulutustasoa aikuisuudessa sekä lisäävät työttömyyden ja sairauspoissaolojen riskiä.

– Nyt saadut tulokset täydentävät kuvaa siitä, miksi ADHD:stä kärsivät nuoret menestyvät keskimäärin heikommin työelämässä. Tulokset voivat vähentää ADHD:hen liittyvää stigmaa ja lisätä uskoa siihen, että oikeanlaisen tuen avulla nuoret voivat menestyä työelämässä siinä missä muutkin, Seppä sanoo.

Tutkimus tuo esiin myös ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeyden.

– Toivon, että tämä tutkimus lisää arvostusta koulutus- ja mielenterveyspalveluihin tehtäville investoinneille, jotta neurokehityksellisiin häiriöihin liittyviä seurauksia voidaan kaventaa väestötasolla, Seppä toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)