Jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan 19. syyskuuta 1944. Tunnetuksi tulleiden alueluovutusten lisäksi Neuvostoliitolla oli liuta muitakin rauhanehtoja, joita Suomen tuli kuuliaisesti noudattaa. Yksi rauhanehdoista oli se, että Suomen piti toimittaa Neuvostoliitolle kuudessa vuodessa 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä tavaratoimituksia. Dollarin arvo laskettiin tuolloin vuoden 1938 valuuttakurssin mukaan.

Lokakuussa 1944 Suomeen nimettiin komitea, joka perusti huhtikuussa 1945 sotakorvausten suorittamista koordinoivan viraston, Sotevan. Liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zhdanov ja Suomen pääministeri J.K. Paasikivi sopivat, millaista tavaraa Suomen tulisi Neuvostoliittoon toimittaa. Vuonna 1945 Suomi sai kaksi vuotta lisäaikaa sotakorvausten maksuun.

Laivojen osuus oli korvausten kokonaispotista reilu viidennes. Turun Wärtsilä-konserniin kuuluva Turun Crichton-Vulcan oli toinen Suomen telakoista, jolla oli välitön valmius ottaa työt vastaan. Ensimmäinen Turusta valmistunut sotakorvausalus oli moottoriproomu Kapitan Gastello, joka luovutettiin syyskuussa 1945. Ensimmäisten laivojen valmistusta haittasi se, että Aurajoensuun telakka-alue toimi myös naapuri sukellusveneiden korjaustelakkana. Toinen ongelma oli huutava pula teräksestä. Vuonna 1948 Stalin antoi jäljellä olevista sotakorvauksista annettiin puolet anteeksi. Tämä kädenojennus ei koskenut kuitenkaan laivatoimituksia.

Crichton-Vulcanilla valmistui lopulta 74 alusta. Turun laivastoaseman korjauspajasta kasvoi myös uusi telakka vuonna 1945. Se kuului Valtion metallitehtaisiin ja sai nimen Valmet Oy Pansion telakka. Siellä rakennettiin Sotevan tilauksesta yhteensä 58 erikokoista alusta. Turkuun syntyi myös kolmas telakka, Oy Laivateollisuus Ab, joka toimitti Pansiosta itänaapuriin 46 puukuunaria. Sotakorvaukset saivat Turun laivarakennusteollisuuden rattaat pyörimään ihan uudella volyymilla. Telakkatyöläisten määrä nousi muutamassa vuodessa 2000:sta yli 4500:aan.

Kaikki Suomen sotakorvaukset tulivat maksetuksi, kun tutkimuslaiva Zarja lähti lipumaan Pansion telakalta kohti Leningradia 18.9. 1952, eli määräajan viimeisenä päivä. Turun telakoilla rakennettiin vuosina 1944-1952 yhteensä 178 Sotevan tilaamaa alusta, eli kolmasosa kaikista Neuvostoliitolle luovutetuista laivoista. Mutta mikä parasta, sotakorvaustyöt poikivat myös tavallisia kauppasopimuksia, jotka toivat taas lisää töitä Turkuun.

Heikki Möttönen