Rattiin vai ei, on kysymys, johon lääkärit joutuvat toistuvasti ottamaan kantaa. Valtaosan tapauksista, joissa jokin sairaus alentaa kuljettajan ajokykyä ja joudutaan pohtimaan estääkö sairaus auton ajamisen, ratkaisevat omalääkärit. Tyksin ajopoli on paikka, jossa ratkotaan hankalampia tapauksia. Neurologiset sairaudet, näkökyvyn rajoittuminen, päihteet, psykiatriset syyt ja vireystilan muutokset ovat tyypillisiä ajopolin ratkaistavaksi tulevia asioita. Ajopolin asiakkaita ovat muun muassa ammattikuljettajat, joiden ajokyky on varmistettava erityisen tarkasti. Lopullisen päätöksen ajoluvasta tekee poliisi.

Trafin ajoterveysohjeet edellyttävät kokonaisvaltaista ajoterveysarviointia ennen ajokortin myöntämistä tai terveydentilan muuttuessa. Ajokorttitarkastuksista suurin osa hoituu perusterveys- ja työterveyshuollossa ongelmitta. Tyksissä tehdään eri erikoisaloilla päivittäin vaativia ajokyvyn arviointeja. Ajopoli tarjoaa lisäksi moniammatillista liikennelääkärien asiantuntijapalvelua kiistanalaisissa ajolupa-asioissa. Ajopoli toimii työlääketieteen poliklinikan tiloissa ja konsultoi tarvittavia erikoisaloja ja ajolupakonsultaatioissa aina liikennelääkäriä.

– Keskeisin Ajopolin potilasryhmä ovat ammattikuljettajat - erityisesti maantie- ja raideliikenteessä, tarvittaessa myös meriliikenteessä. Tärkeä ryhmä ovat myös ajokortti-ikään tulevat kroonisia sairauksia sairastavat nuoret aikuiset. Työryhmässä on aina edustus kaikista merkittävistä erikoisaloista joiden kokeneet liikenneasiantuntijat ovat tekemässä ratkaisuja, kertoo liikennelääkäri ja neurologi Mikael Ojala.

Tutkittavat tulevat Ajopolille lähetteellä joko omasta työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta, jossa ajokyvyn perustutkimukset on tehty. Tyksin eri vastuualueet voivat lähettää potilaan osaamiskeskuksen asiantuntijaraatiin ajoluvan arviointia varten omien erikoistutkimusten jälkeen. Keskus ei ole hoitovastuussa tutkittavista, kannanotto annetaan vain ajolupaan. Osa Ajopolin asiakkaista tulee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ulkopuolelta.

Heikentynyt näkö on luonnollinen rajoite autoilemiselle. Silmätautien ylilääkäri Eija Vesti kertoo ajonäköön liittyvistä tutkimuksista:

– Tutkittaessa näköä ajokorttia varten, mitataan aina näöntarkkuus, jolle on asetettu selkeät raja-arvot. Näkeminen on kuitenkin muutakin kuin vain näöntarkkuus. Myös näkökentän laajuus ja siinä mahdollisesti olevat puutosalueet tutkitaan aina. Mikäli henkilöllä on näkökykyyn vaikuttava silmäsairaus, tarvitaan lisäselvityksenä näköalueen tarkempi mittaus, näkökenttätutkimus. Tarpeen mukaan ja erityisesti, kun kyseessä on raskaiden ajoneuvojen kuljettamiseen oikeuttava ajokortti, tutkitaan myös kontrastinäön herkkyys. Joskus tarvitaan lisäselvityksenä hämäränäön ja häikäisyalttiuden mittaukset.

Diabetes on yksi kansantaudeistamme, joka vaikuttaa ajokykyyn, yleensä kuitenkin vasta vuosien sairastamisen myötä. Erityisessä riskiryhmässä ovat potilaat, joilla on insuliinihoito. Ongelmia ajokyvylle aiheuttavat myös diabeteksen liitännäissairaudet diabeettinen retinopatia ja neuropatia.

– Ajoterveyttä vaarantavat paitsi taipumus matalaan verensokeriin eli hypoglykemiaan, myös diabetekseen liittyvät liitännäissairaudet. Niiden riski kasvaa moninkertaiseksi, mikäli sokeritasapaino on pitkään erittäin huono. Vuosia jatkunut huono sokeritasapaino yhdessä pitkän diabeteshistorian kanssa voivat tyypillisesti aiheuttaa tahdosta riippumattoman hermoston rappeumaa eli autonomista neuropatiaa, jonka myötä diabeetikon kyky aistia muun muassa hypoglykemiasta aiheutuvia oireita on usein oleellisesti heikentynyt. Pahimmillaan tämä verensokerin laskun aistimattomuus voi yhdessä liian suuren insuliinimäärän tai insuliinieritystä tehostavan tablettihoidon kanssa johtaa vakavaan, jopa tajuttomuutena ilmenevään hypoglykemiaan. Tällöin liikenneonnettomuuden riski kasvaa huomattavasti, selvittää sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Lassi Nelimarkka.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennot käynnistyvät 7. syyskuuta kello 18. Nelimarkka kertoo alustuksessaan diabeetikon ajoterveysvaatimusten täyttymisestä ryhmän 1 ja ryhmän 2 ajokortin tarvitsevilla kuvitteellisten potilasesimerkkien avulla.

Lopulliset päätökset ajolupa-asioissa tekee poliisiviranomainen. Ylikonstaapeli Kimmo Läntinen Lounais-Suomen poliisilaitoksen lupavalvontayksiköstä kertoo alustuksessaan ajokorttilaissa poliisille tehtäväksi annetusta ajoterveyden valvonnasta. Hän avaa kuulijoille poliisin menettelytapoja sekä viranomaisten yhteistyötä, joiden pohjalta poliisi päätöksiään tekee. Hän esittelee myös hallintomenettelylakia siltä osin kuin se koskee ajoluvan myöntämistä.

Tilaisuuden ohjelma ja koko Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentojen syksyn ohjelma on luettavissa osoitteessa http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/Sivut/Yleisoluennot.aspx.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään T-sairaalan saleissa Risto Lahesmaa ja Johan Haartman. Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)