Pala suomalaista urheiluhistoriaa siirtyy valkokankaalle ensi joulukuussa, kun Suomen historian ensimmäistä jääkiekon maailmanmestaruutta muistellaan 95-elokuvassa. Suomessa urheiluaiheiset elokuvat ovat verrattain harvinaisia, varsinkin kun unohdetaan dokumentit. Poimimme Turun seudun urheiluhistoriasta kolme henkilöä, joista syntyisi varmasti elokuvakin.

Se ilmeisin, eli Paavo Nurmi, sivutettiin tällä kertaa, vaikka kaikkien aikojen suomalaisjuoksijasta varmasti saisi montakin elokuvaa.

Jarno Saarinen

Suomen kaikkien aikojen ratamoottoripyöräilijä Jarno ”Paroni” Saarisen vuonna 1973 Monzan radalla päättynyt elämä ilman muuta ansaitsisi elokuvan. Edellisenä vuonna maailmanmestaruus 250-kuutioisissa ja seuraavana vuonna tavoite oli haalia kolmen eri luokan maailmanmestaruudet. Kauden neljäs kisaviikonloppu Italiassa muutti kuitenkin kaiken peruuttamattomasti.

Saarisen tarinaa, ja ennen kaikkea kuolemaa, on puitu lukuisissa kirjoissa ja dokumenteissakin. Aineksia olisi myös valkokankaalle. Pelkästään Saarisen noususta maailman huipulle Suomen oloista olisi yllin kyllin materiaalia elokuvan tarpeiksi. Jarnon ja Soili-vaimon tapaaminen vuonna 1962 Uittamon tanssilavalla on hyvin helppo kuvitella myös elokuvan tärkeäksi kohtaukseksi.

Pertti Karppinen

Yksi suurimmista sotien jälkeisen ajan suomalaisista olympiasankareista on eittämättä kolme olympiakultaa yksikkösoudussa voittanut Pertti Karppinen. Karppisen tarinan elokuvalliseksi kliimaksiksi nousisi luonnollisesti vuoden 1984 olympialaiset, jolloin raisiolainen otti kolmannen kullan.

Karppisen tarinaa ei voisi kertoa ilman Peter-Michael Kolbea. Kolbe ja Karppinen olivat vuosikaudet rautaiset kilpakumppanit. Viisinkertainen maailmanmestari Kolbe joutui kuitenkin taipui sekä Montrealissa että Los Angelesissa hopealle Karppisen jälkeen. Karppisen loppukiri, jonka aikana hän Kolben ohitti, olisi kuin tehty nostattavan sankaritarinan finaaliksi.

Hannu Ansas

Vaikka vuonna 2012 kuollut Hannu Ansas ei pelannut yhtään TPS:n paidassa yhtään ottelua, oli hän suurin yksittäinen tekijä TPS:n nousussa Suomen seurajääkiekon lippulaivaksi 1990-luvulla.

Vahvasti kunnallispolitiikassakin vaikuttanut Ansas oli mukana TPS:n taustalla 1970-luvun puolivälistä lähtien ja käytti kontaktejaan Palloseuran etujen ajamiseen. Esimerkiksi Turkuhallin rakentamisessa näkyi Ansaksen vahva tahto.

Ansaksen tarinasta saisi kiiltokuvamaisen sankaritarinan, mutta kiinnostavampi olisi realistisempi näkemys kiekkovaikuttajasta. Vahvatahtoinen ja tarvittaessa häikäilemätönkin Ansas olisi herkullinen aihe monitahoiselle henkilövetoiselle elokuvalle.