Kahdeksan vuotta sitten tapahtunut Lehman Brothers -pankin kaatuminen aloitti yhden historian pahimmista finanssikriiseistä, joka laajeni koskemaan taloutta globaalisti. Korn Ferryn Hay Group -yksikkö on tutkinut globaalia ja Suomen palkkakehitystä vuosien 2008 ja 2015 välillä. Tuloksissa on suuria maakohtaisia eroja.

Pohjoismaista Norjassa ja Ruotsissa palkat nousivat voimakkaimmin, selvästi enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Euroopan suurissa talousmaissa. Inflaatiokorjattu palkan keskimääräinen muutos vuosien 2008–15 välillä osoitti Norjassa 12,6 ja Ruotsissa 11,3 prosentin kasvua palkoissa. Tanskassa palkat nousivat 3,5 prosenttia, mutta Suomessa vain noin 1,4 prosenttia. Euroopan suurista maista Saksassa ja Ranskassa palkat nousivat noin viisi prosenttia, kun taas Isossa-Britanniassa laskivat 0,1 prosenttia. Yhdysvalloissa palkat laskivat puolestaan yli kolme prosenttia.

Kehittyvissä talouksissa nähtiin suurempia muutoksia palkoissa sekä kasvun että laskuna. Kasvua nähtiin esimerkiksi Kiinassa (10,6%), Indonesiassa (9,3%) ja Meksikossa (8,9%). Laskua puolestaan esimerkiksi Turkissa (-34,4%), Argentiinassa (-18,6%) ja Venäjällä (-17,1%), sekä Brasiliassa (-15,3%).

– Jokaisessa maassa on globaalin talouskehityksen ja finanssikriisistä toipumisen lisäksi omia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat palkkatason muodostumiseen. Tämän myötä työvoiman saatavuus, esimerkiksi koulutustason mukaan, vaihtelee ja tämä heijastuu palkkoihin: palkkojen nousu kertoo työvoiman tarpeesta, lasku ylitarjonnasta, kertoo Korn Ferry Hay Groupin Suomen maajohtaja Johan Blomqvist.

Vaikka Suomessa palkat nousivat kansainvälisesti vertailtuna varsin hyvin, söi korkea inflaatio palkankorotuksia voimakkaasti. Vuosien 2008 ja 2015 välillä inflaatio söi Suomessa 13,7 prosenttiyksikköä palkankorotuksista, siinä missä Ruotsissa vain 4,2 prosenttiyksikköä ja Ranskassa ja Saksassa noin kahdeksan prosenttiyksikköä. Alimpien ja keskiluokan palkkojen 13 prosenttiyksikön kasvu Suomessa päätyi 0,7 prosenttiyksikön laskuksi inflaatiokorjatuissa palkoissa, kun Ruotsissa taas noin 15 prosenttiyksikön palkankorotukset leikkautuivat inflaation myötä yli 10 prosenttiyksikön nousuksi inflaatiokorjatuissa palkoissa.

– Suomessa palkkojen laskuun ja nousuun vaikuttivat erityisesti inflaatio ja kysynnän muutos työmarkkinoilla finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Meille on syntynyt poikkeuksellinen tilanne, jossa samanaikaisesti on korkeahko työttömyys ja työvoimapulaa, ja tämä kertoo joustamattomuudesta, eli emme ole onnistuneet jakamaan työvoimaa tehokkaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toisaalta meillä inflaatio on syönyt taloudelliseen tilanteeseen suhteessa verraten hyvän palkkojen nousun. Tulevaisuudessa meillä on lisäksi haasteena palkitsemisen tehokkaampi kohdentaminen niin toimialojen kuin yksilöiden tasolla, sekä joustavuuden lisääminen työmarkkinoille, Blomqvist sanoo.

Suomessa, kuten Norjassakin, ylimmät palkkaluokat ovat nousseet finanssikriisin jälkeen vauhdikkaimmin. Yhdysvalloissa kehitys on ollut vielä vahvemmin polarisoitunutta inflaatiokorjauksen jälkeen: alimmat palkat ovat laskeneet yli 14 prosenttia, keskiluokan palkat nousseet kaksi prosenttia ja ylimmät palkat ovat nousseet eniten, eli 3,5 prosenttia.

Kuitenkin esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa alimmat palkat ovat nousseet hieman enemmän kuin muiden palkkaluokkien palkat. Venäjällä alimmat palkat ovat pudonneet erittäin voimakkaasti (-34,7 prosenttia inflaatiokorjauksen jälkeen), keskiluokan palkat vähiten (-4,9 prosenttia) ja johdon palkat hieman enemmän (-11,6 prosenttia).

Tutkimuksen aineisto haettiin Hay Groupin PayNet-tietopalvelusta, jossa on yli 20 miljoonan palkansaajan tiedot 25 000 organisaatiosta 110 maasta. Muut taloustiedot, kuten inflaatio, haettiin Economist Intelligence Unit -tietopalvelusta.