Maamme kansallispyhäkkö, Turun tuomiokirkko, kätkee suojiinsa myös lukemattomia hautapaikkoja. Kirkon lattian alla on arviolta jopa tuhansien ihmisten viimeinen leposija. Lisäksi kirkosta löytyy lähes sata muurattua hautakammiota. Viimeiset vainajat haudattiin tuomiokirkon uumeniin vuonna 1784.

Tuomiokirkossa nukkuu viimeistä untaan myös entinen Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär, joka menehtyi Kangasalalla Liuksialan kartanossa 61-vuotiaana vuonna 1612. Kaarina Maununtyttären ura kuningattarena kesti vain 87 päivää vuonna 1568.

Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso. Hänen nousunsa talonpoikaissäädystä kuningattareksi asti vaikutti osaltaan siihen, että Eerik XIV syöstiin vallasta syyskuussa 1568. Syrjäytetty kuningaspari kaksine lapsineen lähetettiin lahden toiselle puolelle vangittuina. Tyrmäksi valikoitui Turun linna, jonne heidät kuljetettiin vuonna 1570.

Kuningasperhe kuskattiin myöhemmin takaisin Ruotsiin, jossa perhe hajotettiin väkisin. Kaarina palautettiin sen jälkeen lapsineen Turun linnaan. Hän menetti vuonna 1575 vielä poikansa, mutta vapautui Eerikin kuoltua vuonna 1577. Ruotsin silloinen kuningas Juhana III antoi hänelle sen jälkeen Liuksialan kartanon, jossa Kaarina viettikin loppuelämänsä. Kaarina Maununtyttärestä tuli näin ikään kuin suomalaisten oma kuningatar.

Kaarina Maununtytär haudattiin keväällä 1613 Turun tuomiokirkkoon Tott-suvun hautaholviin. Se oli hänen hautapaikkansa kaikkiaan 254 vuotta. Turussa virisi 1860-luvulla kiinnostus Turun tuomiokirkon historiaan. Myös kuningatar nousi tällöin esille ja hänelle haluttiin luoda arvokkaampi hauta. Pastori Adolf Lindman kaivoi samettipäällysteisen mutta huonokuntoisen arkun esiin.

Tuomiokirkon muinaismuistojen vaalimisen ympärille perustettiin oma arvovaltainen komitea, jota johti kuvernööri Carl Magnus Creutz. Toinen paikallinen vaikuttaja Nils Henrik Pinello esitti, että Kaarinan maalliset jäännökset sijoitettaisiin uuteen sarkofagiin. Hankkeen ympärille organisoitiin rahakeräys ja lahjoituksia tulikin aina Ruotsia myöden.

Sarkofagin suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Theodor Decker. Itse työ tehtiin Amsterdamissa ja raaka-aineeksi valikoitui belgialainen musta marmori. Jalustan kiviaines löytyi lähempää, Kerttulinmäestä. Kaarina Maununtyttären sarkofagi ja marmorikuva ovat olleet vuodesta 1867 lähtien Kankaisten kappelissa, joka on Hornien ja Kurkien sukujen hautakappeli.