Kunnallisneuvos Gustav Albert Petrelius oli tunnettu turkulainen lahjoittaja sekä liikemies. Vuonna 1836 syntynyt Petrelius oli porilaisen kultasepän poika, joka muutti jo 14-vuotiaana Turkuun myymäläapulaiseksi. Lahjakas poika oppi vauhdilla uuden kotikaupunkinsa tavoille ja hänen statuksensa kohosikin nopeasti.

Petreliuksesta tuli yksi Turun merkittävimmistä ja varakkaimmista henkilöistä. Hän loi omaisuutensa teollisuusjohtajana, laivanvarustajana sekä kiinteistöjen omistajana. Petrelius omisti muun muassa valtaosan Barkerin puuvillatehtaasta. Hän rakennutti Linnankadulle Kansallisen kirjakaupan talon, jossa hän myös itse asui. Hänellä oli menestyvää liiketoimintaa myös Helsingissä.

Petrelius harjoitti liiketoimintansa rinnalla jatkuvaa hyväntekeväisyyttä kotikaupunkinsa hyväksi. Hänen kukkarostaan sai alkunsa moni yleishyödyllinen hanke. Petreliuksen varoilla nousi hänen nimikkopuistoonsa lastenkoti, joka kantoi itse mesenaatin sekä vaimonsa Johannan nimeä.

Vuonna 1886 Luostarinmäelle nousi vanhainkoti Hemmet, jonka kohderyhmänä olivat ikääntyneet neiti-ihmiset. Petrelius halusi myös kaunistaa sekä elävöittää kaupunkikuvaa, jotta sen asukkaat viihtyisivät siellä paremmin. Hänen toimestaan syntyi Samppalinnan puisto sekä yleinen kylpylä Aurajokirantaan. Jälkimmäinen ei ollut kummoinenkaan bisnes, mutta Petrelius halusi sitkeästi pitää sitä yllä ihan turkulaisten takia.

Mesenaatilla oli tapana pitää juhlia upealla Ruissalon huvilallaan ja hän kertoi aina niiden yhteydessä uusista lahjoituskohteistaan. Ja niitähän riitti.

Petrelius oli myös suuri taiteen ystävä ja hän tuki useita lahjakkuuksia uriensa alkutaipaleella. Eräs Petreliuksen tukemista taitelijoista oli Felix Nylund, joka sai myöhemmin kunnian suunnitella tukijansa hautamuistomerkin Turun vanhalle hautausmaalle. Petrelius menehtyi rakkaalla huvilallaan 13. kesäkuuta 1910. Hän oli testamentannut Turun kaupungille viittä miljoonaa euroa vastaavan summan, jonka hän toivoi käytettävän kaupungin ehostamiseen.

Testamentin toteuttajat eivät osanneet kuitenkaan käyttää Petreliuksen perintöä parhaalla mahdollisella tavalla. Nylund sai sentään tehdä vuonna 1915 Samppalinnan puistoon Petreliuksen muistomerkin, jossa ovat symbolisesti lastenkotiin viittaavat äiti ja lapsi. Lisäksi Turun vanhan pääkirjaston edessä oleva suihkukaivo on nimetty kaupungin hyväntekijän mukaan.