AMH-mittaus on naisen munasarjojen toiminnallisesta kunnosta kertova mittaus. Suomalaiset hankkivat lapsensa yhä vanhempina. Ikä on merkittävä tekijä, sillä naisen hedelmällisyys laskee iän myötä. AMH-mittaus on uusin lisä arvioitaessa munasarjan toiminnallista kapasiteettia. Mittaus ei kerro munasolujen hedelmällisyysominaisuuksista.

– AMH-mittaus kertoo Anti-mullerian-nimisen hormonin tason naisen veressä ja kuvaa, kuinka paljon naisen munasarjoissa on pieniä, varhaisia munarakkuloita, toteaa lääketieteen tohtori ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora Mehiläinen Felicitas hedelmällisyysneuvolasta.

Hedelmällisyysneuvola juhlii tänä keväänä yksivuotispäiväänsä. Naisen AMH-taso on korkeimmillaan 20–25-vuotiaana. Tämä on yleisesti naisen hedelmällisin ikä.

Huolta hedelmällisyydestä on vain harvoin, jos ikää on alle 30 vuotta, on perusterve, eikä kärsi piilevistä yleissairauden oireista, kuukautiset ovat säännölliset ja elää terveellisesti ja säännöllisen ja rauhallisen rytmin mukaisesti.

– Jos elämäntavat eivät ole aivan kunnossa, on perussairaus tai sen oireita, äidin kuukautiset ovat loppuneet nuorena ja on täyttänyt 30 vuotta, kannattaa harkita käyntiä hedelmällisyysneuvolassa. Munasarjojen toimintakapasiteettia mittaava AMH-mittaus kannattaa tehdä myös, vaikka olisi perusterve, mutta ikää on jo 35 vuotta, Olkinuora sanoo.

Olkinuoran mielestä lapsettomuuden hoidossa ei saisi rynnätä suin päin hoitoihin. Ensin tulisi aina kartoittaa pariskunnan kokonaistilanne, eli kaikki hedelmällisyysterveyteen vaikuttavat asiat ja korjata hedelmällisyyttä mahdollisesti heikentävät taustatekijät, jos se on mahdollista.

– Monesti, kun joku esimerkiksi piilevä asia saadaan korjattua, nainen tulee spontaanisti raskaaksi. Näin on käynyt usein.

Pitkään jatkunut stressi, ravintovaje ylenpalttista liikuntaa harrastavilla sekä elämän ylikontrollointi näkyvät selvästi hedelmällisyysneuvolan vastaanotolla.

– Stressin vaikutus hedelmällisyysterveyteen on onneksi asia, joka voi hiljalleen korjautua, muistuttaa Olkinuora.

Merkittäviä raskaaksi tuloa vaikeuttavia elintapoja ovat myös tupakointi ja ylipaino.

Hedelmällisyysterveyttä heikentävät myös piilevät, joskus oireettomat tai jo olemassa olevat perussairaudet, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, gynekologiset sairaudet, gluteeniyliherkkyys, diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ja autoimmuunisairaudet. Aiempi kuparikierukka voi joissakin tapauksissa olla taustatekijä hankaloituneeseen raskaaksi tuloon.

Miehen hedelmällisyysterveys on yhtä merkittävää kuin naisenkin. Miehen elintavoilla, mahdollisella tupakoinnilla, ylipainolla ja perussairauksilla, on paljon merkitystä siittiöiden tuotantoon ja kuntoon.

Jos elintavoissa on korjattavaa, se kannattaa tehdä kuukausia ennen lastenhankintaa.

– Syntyvien lastemme terveyteen vaikuttaa se, että jokainen raskaus on saanut hyvät lähtökohdat. Tähän kummankin vanhemman terveydentilalla on vaikutusta. Se, millaiset kasvuolosuhteet sikiöllä on raskauden ensimmäisten 10–12 viikon aikana, on hyvin tärkeää, Tarja Olkinuora summaa.