TPS Juniorijääkiekko ry:llä on kova tavoite. Se tähtää Euroopan parhaaksi kasvattajaseuraksi. Tämän kiekon pitäisi olla maalissa jo vuonna 2020.

Tärkein mittari on hyvien pelaajien kasvattaminen, mutta tavoitetta mittaa myös päätoimisten valmentajien määrä. Ensi kaudella myös D-juniorien valmentaja eli Jouni Lammi on päätoiminen roolissaan.

Juniorivalmennuspäällikkö Sami Aaltosen mukaan monissa muissakin liigaseurojen junioriorganisaatioissa A- ja B-juniorit ovat päätoimisia.

– Siitä alaspäin usein isäukot valmentavat. Se on ihan sattuman kauppaa kenen pojat joukkueissa pelaavat ja mitä päivittäinen tekeminen on. Haluamme sulkea sattuman pois, arvioi Aaltonen, jonka vastuulla nuorimmat juniorit ovat.

Vain Rauman Lukolla on samantyyppinen organisaatio kuin TPS:lla. Esikuvia on haettava Ruotsista asti.

Juniorijääkiekko on nimennyt valmentajat myös B- ja C-junnujen SM-sarjajoukkueisiin kahdeksi seuraavaksi kaudeksi.

B1-joukkueen vastuuvalmentajaksi valittiin Hermanni Vidman, joka on vielä toistaiseksi Tuton Mestis-joukkueen apuvalmentaja. Hänen apunaan on Samuel Tilkanen.

C1-joukkueen vastuuvalmentaja on Anatoli Bogdanov ja valmentaja Juha Pulli.

Joukkueiden valmentajien tukena ovat taitovalmentaja Tommi Hannus, maalivahtivalmentaja Kimmo Lecklin ja harjoitusvuorovastaava Niklas Mäki.

Kaksi valmennuspäällikköä tukee työllään valmentajia, mutta tarjolla myös muuta apua.

– Turun seudun urheiluakatemia on vahvasti mukana työssä, kiittelee valmennuspäällikkö Mika Suoraniemi ja nostaa esille erityisesti Kalle Sahlstedtin panoksen.

Suoraniemi keskittyy vanhempiin ikäluokkiin ja huippu-urheiluvaiheeseen.

– Keskityn talentteihin, jotta liigajoukkueisiin saataisiin turkulaisia peruspelaajia. Mikkorantasia tulee toivon mukaan lisää. Kehitämme yksilöitä. tarkoituksena ei ole voittaa mestaruuksia.

Sateenvarjotoiminnassa eli seurayhteistyössä on mukana seitsemän seuraa: TarU Hockey Tarvasjoelta, Kiekko-67, Haka Hockey Paimiosta, RNK Raisiosta, KaKiPo Kaarinasta ja Salon Kiekkohait. Yhteistyötä on viritelty myös Tuto Hockeyn ja Kisa-Veikkojen kanssa.

– Että saataisiin parempia pelejä ja sparrausta, määrittelee Suoraniemi.

– TPS ei halua imeä kaikkia pelaajia, vaan tehdä yhteistyötä, jotta saadaan hyviä pelejä. Rakennetaan yhteisö kuntoon. Kilpavaiheessa mahdollistetaan lahjakkaiden pelaajien siirtyminen TPS:aan tai Tutoon.

– Kaikki valmentajat ovat ykkösvaihtoehtojamme, arvioi toiminnanjohtaja Roope Paltta.

– Isoveli HC TPS Oy on mahdollistanut sen, että päätoimisia voi olla näin paljon.

Junioriurheilussa keskustelunaiheeksi ovat nousseet kasvavat kustannukset. Harrastaminen maksaa monissa lajeissa satoja euroja kuukaudessa. Paltan mukaan harrastaminen ei ole aivan yhtä kallista Turussa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa kausimaksut saattavat nousta 7 500 euroon vuodessa.

– C-junnuissa hinta on noin 300 euroa kuukaudessa. D-junioreissa hinta on 150–200 euroa kuukaudessa. Isä–poika-luistelussa, jäkiseskarissa, kiekkokoulussa hinta on 60–150 euroa kaudessa,sanoo Paltta.

Onko keskiluokkaistuminen eli se, ettei kaikilla ole varaa harrastaa, uhka jääkiekolle?

– Harrastaminen on liian kallista. Suunta on vaarallinen. Kaikilla ei ole meidän lajiamme mahdollista harrastaa, myöntää Paltta.

– Itselläni on kaksi (jääkiekkoa pelaavaa) poikaa. Maksuihin menee 500 euroa kuukaudessa. Se on normaalille työssäkäyvälle, jollaisia mekin olemme, todella kova raha, laskee Paltta.

– Joka kerta tuntuu yhtä pahalta, kun maila menee poikki ja tietää, että urheilukaupan kautta mennään, lausuu Vidman.

– Pelireissuilla on tullut kysymys, että olisiko sinulla lainata rahaa, kun ei ole mailaa, millä pelata.

Bogdanov muistuttaa, ettei haaste ole vain rahallinen, vaan myös ajallinen ja logistinen.

– Kaikki kuljetukset ja ruokailut, että pystyy tukemaan nuoren kehittymistä.

TPS:n junnukiekon piirissä on silti edelleen noin 700 nuorta.

– On kova haaste alkaa maksaa toisten puolesta, kun muut maksavat itse, miettii Suoraniemi.

Aaltosen mielestä mukaan lähtijät ovat sitoutuneita, mutta pelkona on se, ettei osa potentiaalisista harrastajista uskalla lähteä ollenkaan mukaan toimintaan.