Äidin raskaudenaikainen tupakointi altistaa sikiön tuhansille terveyttä haittaaville kemikaaleille ja rajoittaa sikiön kehon ja pään kasvua. Lapsilla, jotka ovat altistuneet tupakan savulle sikiöaikanaan, voidaan havaita muutoksia aivojen rakenteissa. Tulokset ovat peräisin Tyksin ja Turun yliopiston tutkijoiden katsausartikkelista, joka julkaistiin arvostetussa Acta Paediatrica -tiedelehdessä.

Julkaisu on Mikael Ekbladin, Jyrki Korkeilan ja Liisa Lehtosen käsialaa.

Ympäristötekijät voivat merkittävästi muokata aivojen geneettisesti ohjelmoitua kehitystä sikiöaikana. Yksi tärkeä tekijä on äidin raskaudenaikainen tupakointi, minkä yleisyys on pysynyt Suomessa muuttumattomana jo 25 vuoden ajan lisääntyneestä terveysvalistuksesta huolimatta.

Suomessa joka kuudes raskaana oleva tupakoi raskauden aikana. Vastaavassa ajassa muissa Pohjoismaissa raskausajan tupakointi on puolittunut. Vähiten tupakoidaan Ruotsissa, missä vain seitsemän prosenttia raskaana olevista tupakoi.

Tupakansavu sisältää tuhansia terveydelle vaarallisia kemikaaleja ja monet niistä ovat myrkkyä kehittyvälle sikiölle. Tupakansavussa oleva nikotiini ja hiilimonoksidi läpäisevät istukan, pääsevät sikiön verenkiertoon ja kerääntyvät jo seitsemännellä raskausviikolla sikiön elimistöön. Paitsi odottavan äidin tupakoinnilla, myös passiivisella tupakoinnilla on haittavaikutuksia sikiöön.

– Normaali pään kasvu raskausaikana ja sen jälkeen ennustaa normaalia aivojen kasvua. Täysiaikaisilla lapsilla, jotka olivat altistuneet tupakoinnille sikiönä, oli pienempi pään ympärysmitta kuin muilla lapsilla. Lohdullista oli se, että niillä lapsilla, joiden äidit olivat lopettaneet tupakoinnin alkuraskauden aikana, pään kasvu oli normaali, toteaa tutkija Mikael Ekblad.

Tupakka-altistuksen kestolla näyttää olevan merkitystä. Ennenaikainen syntymä saattaa jopa suojata lasta äidin tupakoinnin haitoilta loppuraskauden tupakka-altistuksen poisjäämisen vuoksi. Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin tupakalle altistuneilla lapsilla pienemmät etuaivolohko ja pikkuaivotilavuudet verrattuna altistumattomiin lapsiin, vaikka ryhmien välillä ei todettu eroa päänympäryksissä.

Sikiöaikainen altistuminen tupakoinnille vaikuttaa haitallisesti sikiön aivojen kasvuun ja lapsen aivojen toimintaan. Muutokset neurofysiologissa toiminnoissa ja yleisissä aivotoiminnoissa on voitu varmentaa toiminnallisella MRI-kuvauksella.

Sikiöaikaisen tupakka-altistuksen vaikutukset voivat ulottua aikuisuuteen ja vaikuttaa jopa seuraavaan sukupolveen.

– Tämä katsaus korostaa, että raskaudenaikaista tupakointia on ehkäistävä. Se osoittaa myös, että tupakoinnin lopettaminen vielä alkuraskaudessakin voi ehkäistä aivoihin kohdistuvia haittavaikutuksia, tiivistää Ekblad.

Suomalaisen tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suosituksen mukaan nikotiinikorvaushoitoa voidaan käyttää harkiten myös raskauden aikana naisilla, jotka ovat motivoituneita tupakoinnin lopettamiseen, mutta eivät kykene siihen omin päin ja jotka kärsivät vieroitusoireista. Suositeltavimpia valmisteita ovat purukumit ja suihkeet. Tupakointi ja samanaikainen nikotiinivalmisteiden käyttö sen sijaan lisäävät nikotiinin haittavaikutuksia.

Lääketieteen tohtori Mikael Ekblad työskentelee terveyskeskuslääkärinä Harjavallan terveyskeskuksessa ja tutkijana Tyksin Lasten ja nuorten klinikassa.

Lääketieteen tohtori Jyrki Korkeila on Turun yliopiston psykiatrian professori ja Satakunnan sairaanhoitopiirin Harjavallan sairaalan ylilääkäri.

LT, dosentti Liisa Lehtonen on lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Tyks, Lasten ja nuorten klinikan vastuualuejohtaja ja Turun yliopiston lastentautiopin professori.

Tutkimus on saanut tukea valtion sairaanhoitopiireille myöntämästä tutkimusrahoituksesta ja TYKS-säätiöltä.

Julkaisu: Mikael Ekblad, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen: Smoking during pregnancy affects foetal brain development. Acta Paediatrica 2015: 104, pp 12–18.