Sanalla Nobel on aikamoinen painoarvo tieteen ja taiteen maailmassa, eikä syyttä. Turussa Nobel-sana ei painanut kuitenkaan pätkänkään vertaa, kun arvokas Nobel-niminen empirerakennus jyrättiin maan tasalle Uudenmaankadun levennyksen tieltä vuonna 1961.

Nobelin talo nimettiin sen suunnitelleen arkkitehdin, Immanuel Nobelin, mukaan. Hän oli piirtänyt rakennuksen Turussa vieraillessaan 1830-luvun loppuvuosina. Immanuel oli maineikkaan ruotsalaiskemistin, Alfred Nobelin, isä. Tämän dynamiitin keksijän nimi onkin esillä maailmanlaajuisesti joka vuosi – sattuneesta syistä.

Nobelin talon purkaminen oli surullista jatkoa sille syntilistalle, johon Turku oli sortunut jo kymmeniä kertoja aikaisemmin. Turun kaupunki ei osannut yksinkertaisesti arvostaa omia arvorakennuksiaan, kun tilalle piti saada väkisin tehokkuutta.

Maakuntamuseon johtaja C.J. Gardberg harasi purkamista vastaan viimeiseen asti ja saikin ajatuksilleen vastakaikua. Mukaan joukkoon liittyivät muun muassa Turun kaupungin museolautakunta, kaupungin asemakaava-arkkitehti Pekka Sivula sekä koko tonttialueen entinen omistaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Sivula pisti ammattitaitonsa ja arvovaltansa kehiin ja arvioi, että Nobelin talo ei haittaa millään tavalla Uudenmaankadun liikenteen uudelleenjärjestelyjä. Toiveet kaikuivat kuuroille korville. Turun päättäjät olivat toista mieltä joitain soraääniä lukuun ottamatta.

Turun maistraatti antoi mahtikäskyn purusta ja tämän 1840-luvun alussa rakennetun arvorakennuksen kohtalo sinetöitiin kaupunginhallituksen kokouksessa heinäkuun 25. päivänä vuonna 1961. Uudenmaankatu 8:n talojärkäle puuskutti jo silloin Nobelin talon niskaan takaapäin, kun uusi asemakaava muka edellytti näin radikaaleja toimia.

Talo liittyy varsin olennaisesti myös suomalaiseen valokuvahistoriaan. Turun piirilääkäri Henrik Cajander nappasi juuri valmistuneesta Nobelin talosta Suomen ensimmäisen valokuvan ranskalaisella dagerrotypia-menetelmällä 3. marraskuuta 1842. Cajander oli kuullut tästä kumouksellisesta systeemistä luennon Turun Talousseuran talossa talvella 1840.

Valokuvaamisen mahdollisuuksista lumoutunut lääkäri kävi vielä ennen Nobel-talon kuvaansa Pariisissa. Hän tutustui siellä keksijöidensä avoimesti julkistamaan dagerrotypia-menetelmään. Cajander sai huikeat ensimmäiset kuvansa otettua ja kehitettyä, mutta itse kameran alkuperästä ei ole varmuutta.