Turun yliopistolla tiistaina 25. marraskuuta järjestettävässä pienoissymposiumissa käsitellään ajankohtaista loistutkimusta. Suomalaisille tutuimpia loiseliöitä lienevät puutiainen ja hirvikärpänen. Molemmat ovat luonnossa liikkujan riesoja, joista varmasti jokainen mieluiten haluaisi päästä eroon.

Ihminen on puutiaiselle mieluisa isäntä ja veriateria auttaa sitä jatkamaan sukuaan. Ihmisen hiuksiin tai vaatteisiin tarraaminen taas on hirvikärpäselle kohtalokas vikatikki, sillä se ei ihmisen varassa kykene lisääntymään.

Miten erilaiset strategiat oikein ovat syntyneet? Entä miksi loiset ylipäätään ovat isännälleen usein kiusallisia, kun ne kuitenkin ovat isännästään täysin riippuvaisia ja siksi luulisi niiden puhtaasti itsekkäistä syistä pikemmin toivovan isännälleen ja siten myös itselleen menestystä kuin harmia. Vai onko olemassa oikeasti isännälleen hyödyllisiä loisia?

Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran (TEKS) järjestämä kaikille avoin ja ilmainen tilaisuus käsittelee loisiin ja loiselämään liittyviä kysymyksiä.

Mukaan on kutsuttu neljä suomalaista asiantuntijaa, jotka pitävät omasta aiheestaan puolen tunnin mittaisen yleisöluennon. Jokainen esitys on oma kokonaisuutensa. Niitä voi kuunnella yksittäin, mutta parhaimman yleiskuvan loisista saa kuuntelemalla kaikki neljä esitystä.

Tilaisuus pidetään Calonian toisen kerroksen luentosalissa 2 tiistaina kello 15.15–18.

Ohjelma:

15.15–15.20 Alkusanat – Kalle Ruokolainen, TEKS:n puheenjohtaja

15.20–15.50 Miten loinen voi säilyä haitallisena? – dosentti Juha Laakkonen, Helsingin yliopisto

15.50–16.20 Voiko loisista olla hyötyä? Mallilajeina sudenkorennot ja niiden loiset – FT Kari Kaunisto, Turun yliopisto

16.50–17.20 Pitääkö puutiaisia pelätä? – amanuenssi Ritva Penttinen, Turun yliopisto

17.20–17.50 Hirvikärpänen ihmisen riesana jäämies Ötzistä Lapin perukoille – emeritusprofessori Pekka Niemelä, Turun yliopisto