Turun kaupunki hankki tänä vuonna sähköautoja virkailijoiden käyttöön. Tästä lähti toriympäristön, keskustan kehitys. Sähköautokäytössä herättiin, ettei akkujen tarvitse toimia yli 200 kilometriä, vaan niitäkin voi ladata kuten kännyköitä eli aina kun ei ajeta.

Näin saatiin akut pienemmäksi, kevyemmiksi. Sähköautot muuttuivat pieniksi, ketteriksi ja huomattavasti halvemmaksi kuin bensa-autot. Turku muutti keskustan autojen pysäköintipaikat bensa-autoja pienemmille sähköautoille sopiviksi, jolloin saatiin 30 prosenttia lisää (300 kappaletta) paikoitustila ja lisäksi liikenne muuttui saasteettomaksi.

Ainakin perheiden kakkosautot ovat sähköautoja vuonna 2020. Keskusta Aurajoelta Maariankadulle ja Brahenkadulta Humalistonkadulle muutettiin piha- ja kävelykatu alueeksi. Uusi Nokia halusi kehittää alueella sähköautoja robottiautoiksi, näin asiaan saatiin EU rahoista ja Turun keskusta tuli kansainvälisesti kiinnostavaksi robottiautokohteeksi. Lapset jopa pyytävät päästä keskustaan ostoksille, jotta pääsevät robottiautojen kyytiin.

Keskustan kehittämiseksi Samppalinna–Vartiovuoren sisälle rakennettiin Helsingin Kamppia vastaava linja-autokeskus, jonne siirrettiin kaikki aikaisemmin torille tullut linja-autoliikenne. Sähkölinja-autolla on kiertolinja tästä, linja-autokeskuksesta, Jokiparkin ovelta asiakkaille ilmaiseksi torille ja takaisin parkkiin. Parkissa on tilaa myös henkilöautoille.

Henkilöiden sisään- ja uloskäynnit ovat muun muassa kirjastosillan, auransillan ja teatterisillan lähialueella. Samalla säästyi kaupungintalon parkkitalokustannukset. Ostokset saa viety kaupoista parkkihalliin kärryissä ilman välityhjennystä, sillä sähköautoissa on taittorunkoisille ostoskärryille paikat.

Aurakadun puuistutuksia jatkettiin taidemuseosta Aurajoelle asti Turun bulevardiksi. Samoin tehtiin Kauppiaskadulle. Tämä oli mahdollista, kun linja-autoliikenne siirrettiin Jokiparkkiin. Torista tehtiin Helsingin Esplanadia muistuttava viihtyisä alue, jossa torikauppa, kahvilat ja orkesterilava ovat arkkitehtonisesti sovinnollisesti toisiaan täydentävinä.

Louhi-parkkitalon nimi muutettiin Torille-parkkitaloksi kuvamaan minne parkkihallin sisäänajo-ovesta todella päästään eli ydinkeskustaan, torille. Toriparkki Oy:n kotisivuilla puheenjohtaja Heikki Vaisteen toistuvasti esittämä toive ”keskustaan tarvitaan lisää pitkäaikaisparkkitilaa työntekijöille ja asukkaille” toteutettiin.

Kaupunki toteutti osaomistajana kymmenellä miljoonalla eurolla torille parkkitalon (Louhen) laajennuksen noin 500 autolle ja teki Rauhankadulle toisen sisääntulon. Liikemaailmalle myytiin pitkäaikaispysäköintiin heidän kaipaamat 300 autopaikkaa yhteishintaan yhdeksän miljoonaa euroa. Laajennukseen Vaiste-talo rakensi oman hissin, kuten tohtoritalo Mehiläinen teki Louhea perustettaessa. Hissi on yhteinen TOK-yhtymän kanssa. Näin liikemaailmaa palvelee yliopistonkadulla, torin laidalla, Torille parkkitalon viisi hissiä ja yli 1 200 autopaikkaa.

Matka Hansa-ovelta Torille-parkin Puolalankadun hissille, on vain 30 metriä. Kauppiaat hyväksyivät, että ostoskärryn saa työntää Torille-parkkiin. Hansa-korttelista hissille yhteys katettiin lasikatteella, torin Eerikinkadun ja Kauppiaskadun reunoilla on lasiset liikerakennukset.

Pelastuspalvelun vaateet täyttävillä liukuvilla katoilla on Hansa-kortteli ja Wiklund tavaratalo yhdistetty torin Eerikinkadun lasiseen liikerakennukseen, jolloin huonoinakin päivinä pystyy liikkumaan sisävaatteissa kohteesta toiseen.

Tuhat autoilijaa on siirtynyt polkupyöräilijäksi. Tämä vähensi auton pysäköintipaikan tarvetta 900:lla. Kuviteltu toriparkkisuunnitelma osoittautui virheelliseksi. Louhen laajennus osoittautui 60 kertaa kannattavammaksi ratkaisuksi. Kallioon louhittu pysäköintipakka on kestoiältään vähintään kymmenkertainen ja kustannuksiltaan kuusi kertaa halvempi kuin betonirakenteinen toriparkki.

Itäpuolelta tulevien henkilöautot ovat pääsääntöisesti Jokiparkissa ja länsipuolelta tulevien Torille-parkkitalossa. Liikenne Aurajoen silloilla, pullonkauloilla, on vähentynyt oleellisesti, täten Hirvensalonkin liikenne nelikaistaista väylää pitkin on jouhevaa myös ruuhka-aikoina.

Suurelta osin kehittyvään ympäristöön ja robottiautojen hyötykäytön kehittämiseen saaduilla EU:n tuilla toteutettiin edellä kerrotut muutokset.