Nostalginen Turku: Itseoppinut työväenjohtaja
Kunnallisneuvos Johannes Koikkalainen syntyi Sydän-Savossa Leppävirralla, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Viipurin Kolikkoinmäellä. Koikkalaisen lapsuuteen liittyi suurta tragiikkaa, sillä hänen punakaartiin kuulunut isänsä teloitettiin kansalaissodan aikana.
Koikkalainen opiskeli ennen toista maailmansotaa kotikaupunkinsa Viipurin lisäksi myös Helsingin Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa kansantaloustiedettä. Sotien jälkeen Koikkalainen löysi uuden henkisen kotinsa Turusta, jonne hän myös loppuelämäkseen asettui. Koikkalainen opittiinkin tuntemaan ennen kaikkea turkulaisen kunnallispolitiikan pitkäaikaisena vaikuttajana sekä myös ministerinä. Hänestä käytettiin termiä ”itseoppinut työväenjohtaja”.
Koikkalainen tuli sotavuosien jälkeen ryminällä Turun politiikkaan mukaan ja hän pääsi kaupunginvaltuuston vuonna 1948. Hänestä tuli Turkuun tulon myötä myös Mauno Koiviston hengenheimolainen sosiaalidemokraattisessa liikkeessä ja tiet kohtasivat myös myöhemmin. Koikkalainen vaikutti Turun valtuustossa puheenjohtajana vuodet 1962–69, jonka jälkeen hänestä leivottiin Turun apulaiskaupunginjohtaja vastuualueenaan opetustoimi.
Vanha tuttu, nyt hallitusta koonnut, Mauno Koivisto sai vanhan luotettunsa mukaan valtioneuvostoon vuonna 1979. Koikkalaisesta tuli Koiviston toisen hallituksen toinen sisäministeri. Ministerin pesti kesti 1 001 päivää. Koikkalainen oli kova luu myös demareiden sisäisessä hierarkiassa, sillä hän toimi myös SDP:n puolueneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1969 lähtien.
Kunnallisneuvos Koikkalainen oli räväkkä persoona ja hänestä jäi monta värikästä tarinaa elämään jälkipolville. Yksi tunnetuimmista legendoista lienee se, kun hän joutui pahoinpitelyn kohteeksi demareiden puoluekokouksessa. Kun asiaa ruvettiin penkomaan tarkemmin, selvisi, että pahoinpitelijöitä oli loppujen lopuksi kolme; erään helsinkiläishotellin yöpöytä ja kaksi tuolia. Sankari puhui itsekin tuolloin Koikkalaisen koikkelehtimisesta.
Koikkalainen heitteli värikkäitä kommentteja ja tarjosi 1970-luvulla itseään myös presidentin virkaan. Kun eräällä Keskustan ehdokkaalla oli vaikeuksia naisten kanssa ja toisella taas viinan kanssa, vakuutti Koikkalainen pilke silmäkulmassa, että hänellä on ne molemmat ominaisuudet. Johannes Koikkalainen menehtyi 72 vuoden iässä vuonna 1998.
















