Länsimaisen kulttuurin avainteoksiin lukeutuva Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikki on suomennettu nyt ensimmäistä kertaa. Kantin pääteos suomennettiin Turun yliopiston filosofian oppiaineessa.

Suomennushanketta johti Turun yliopiston filosofian professori Olli Koistinen. Suomennostyön tekivät Markus Nikkarla ja Kreeta Ranki.

Puhtaan järjen kritiikissä Kant pyrkii määrittelemään, mitä ihmisen on mahdollista tietää ja mitkä asiat ovat pelkkää arvailua.

Kantin vallankumouksellisena ajatuksena oli ottaa mielen oma toiminta mukaan laadittaessa teoriaa mielestä riippumattomasta maailmasta. Näin on tehtävä, sillä mielen ulkopuolelle ihmisellä ei ole pääsyä.

– Teoksen tarkoituksena on osoittaa ihmisen tietokyvyn ala ja rajat ja se miten tieto syntyy havainnon ja ymmärryksen yhteistyöstä. Sekä maailman kokonaisuutta että sen perustaa koskevat väittämät jäävät Kantin transsendentaalisessa idealismissa väistämättä ihmisen tietokyvyn tavoittamattomiin. Transsendentaalisen idealismin ylväin anti on, että ihminen voidaan yhtäältä nähdä luonnonlakien säätelemänä koneistona ja toisaalta aitoon moraaliseen toimijuuteen ja uskoon kykenevänä vapaana subjektina, toteaa Koistinen.

Kant pyrkii esimerkiksi todistamaan, että emme voi teoreettisesti todistaa Jumalan olemassaoloa tai sielun kuolemattomuutta. Samalla hän kuitenkin tarjoaa teoreettisen järjestelmän, joka tekee tilaa uskon ja moraalisten pyrkimysten rationaalisuudelle.   

Juttua muokattu: Teos suomennettiin vasta nyt ensimmäisen kerran, eikä uudelleen, kuten jutussa alunperin kerrottiin. Turun yliopiston tiedote oli tältä osin virheellinen.