Akateemisen kirjakaupan perustaja Gösta Branders puolisoineen antoivat keväällä 1934 Åbo Akademille mittavan lahjoituksen, jonka turvin rakennettiin uusi kirjastotalo. Åbo Akademin kirjastotalon ympärille koottu rakennuskomitea kutsui rakennuksen suunnittelijaksi maineikkaan turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin. Kun ottaa huomioon Bryggmanin oman historian ja ajankohdan, oli selvää, että rakennuksesta tulisi funktionalistinen. Kuutiomainen kirjatorni vihittiin käyttöön syksyllä vuonna 1935.

Åbo Akademin kirjatorni on tänä päivänä eräs suomalaisen funktionalismin klassikoista. Rakennuksen tunnistaa rapatuista valkoisista seinäpinnoistaan sekä tasakatostaan. Rakennuksessa on myös erillinen kuutiomainen rakennelma, jossa sijaitsevat tuuletusjärjestelmä sekä hissikoneisto. Rakennukset erityispiirteitä ovat myös ikkunat, jotka valaisevat tuon ajan hengen mukaan kaikki kerrokset sekä valkoiseksi rapattu savupiippu.

Kirjatornin tontti löytyi entisestä piispantalon pihapiiristä. Kirjatorni rakennettiin keskeltä korttelia, koska mahdolliset myöhemmät laajennustyöt otettiin jo siinä vaiheessa huomioon. Kirjastolle kaavailtiin jo silloin lisärakennusta itse Kirjatornin ja Tuomiokirkkokadun väliin.

Rakennus sai myös suojakseen oman muurin, jonka puolestaan lahjoitti helsinkiläinen talousneuvos Oskar Öflund. Vuonna 1936 muurin ulkopuolelle sijoitettiin Yrjö Liipolan veistämä, runoilija Josef Julius Weckselliä esittämä patsas. Vuonna 1938 kirjatornin ulkoasu koki muodonmuutoksen, kun kattorakennelman viereen rakennettiin pieni observatorio kupoleineen.

Brandersin pariskunta tarjosi jälleen taloudellista apuaan, kun lisärakennuksen suunnittelu tuli ajankohtaiseksi. He lahjoittivat kokonaista 18 miljoonaa markkaa kirjaston rahastolle, mutta toinen maailmansota pilasi ne suunnitelmat ja rahaston arvo kutistui sotavuosina. Lisärakennuksen kimppuun päästiin uudestaan vasta vuonna 1955.

Kohtalo puuttui kuitenkin siinä vaiheessa peliin, kun kirjatornin arkkitehti Erik Bryggman menehtyi ennen kuin yksityiskohtaiset suunnitelmat valmistuivat. Tehtävän otti sen jälkeen vastaan arkkitehti Woldemar Baeckman, jolta pyydettiin täysin oma näkemys. Baeckman noudatti Bryggmanin alkuperäisen suunnitelman henkeä, vaikka ulkoasusta tuli tietysti hieman toisenlainen. Lisärakennuksen valmistuminen aikaansai monenlaisia uudelleenjärjestelyjä kirjaston sisällä.