Nostalginen Turku: Kummallinen kuntamuoto
Suomessa on tänä päivänä enää kuntia ja kaupunkeja. Aika tuoreessa muistissa ovat myös näiden välimuodot, kauppalat, joista tuli kaupunkeja vuoden 1977 kuntauudistuksen myötä.
Sen sijaan ”taajaväkiset yhdyskunnat” ovat jo sen verran kaukaista historiaa, että koko termi kuulostaa nykypäivänä lähinnä oudolta. Turusta löytyy kuitenkin kolme entistä vireää taajaväkistä yhdyskuntaa; Nummenmäki, Raunistula ja Vähä-Heikkilä.
Taajaväkisellä yhdyskunnalla tarkoitettiin nimenomaan kaupunkien ulkopuolella sijainneita suurehkoja asutuskeskuksia, joille valtiovalta oli määrännyt tiettyjä omia velvoitteita. Taajaväkinen yhdyskunta oli siis johonkin maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu oma itsehallinto-oikeus.
Taajaväkiset yhdyskunnat syntyivät luontevasti esimerkiksi suuremman kaupungin, tehtaan tai rautatieaseman ympärille. Useat Suomen suurimpien kaupunkien nykyiset esikaupunkialueet ovat olleet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä taajaväkisiä yhdyskuntia.
Asetus taajaväkisistä yhdyskunnista hyväksyttiin Suomen senaatissa vuonna 1898. Turun kaikki kolme taajaväkistä yhdyskuntaa perustettiin vuonna 1905. Kun Suomi itsenäistyi, päätti taajaväkisten yhdyskuntojen perustamisesta maamme valtioneuvosto. 1930-luvun alkuvuosina Suomessa oli parhaimmillaan yli 30 taajaväkistä yhdyskuntaa.
Yhdyskunnat olivat siis maalaiskunnan tiheästi asuttuja osia, joiden vastuulle kuuluivat kaupunkimaiset vastuutehtävät kuten katujen kunnossapito. Näiden rajoitettujen oikeuksien ulkopuolelle jäivät esimerkiksi koulutus ja sosiaalihuolto. Taajaväkisellä yhdyskunnalla oli oma valtuustonsa, joka valittiin emäkunnan kunnallisvaalien yhteydessä.
Itsehallinnon vastapainona taajaväkiset joutuivat maksamaan korkeampaa veroa ja tämän vuoksi niitä ei syntynyt ihan jokaiselle nimennokalle. Taajaväkisten yhdyskuntien vahvuutena oli se, että ne eivät kuuluneet kaavoituksen piiriin. Vuonna 1932 tuli voimaan uusi asemakaavalaki, joka ulottui myös maalaiskuntiin.
Tämä romutti taajaväkisten yhdyskuntien olemassaolon tarkoituksen. Kaarinaan kuuluneet Nummenmäki ja Vähä-Heikkilä liittyivätkin osaksi Turkua vuonna 1939. Hurjassa maineessa ollut Raunistula kuului Maariaan ja se lähti Turun kelkkaan vuonna 1944. Näiden kaupunginosien viehättävässä rakennuskannassa on edelleen jälkiä taajaväkisten kulta-ajoista. Koko taajaväkisten yhdyskuntien instituutio lakkautettiin vuonna 1956.
















