Diabetes ja siihen liittyvät muut perussairaudet voivat heikentää immuunipuolustusta ja altistaa vakaville tartuntataudeille ja tulehduksille. Infektiot usein myös horjuttavat verensokeritasapainoa, joka voi lisätä insuliinin tarvetta ja vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Infektiotautien ehkäiseminen rokottautumalla on tärkeä osa diabetesta sairastavan terveyden ylläpitämistä. Maailman diabetespäivää vietetään 14. marraskuuta. Suomessa diabetes on merkittävä kansantauti, jota sairastaa yli puoli miljoonaa ihmistä.

Diabetesta sairastavilla on suurentunut riski sairastua vaikeaan infektiotautiin. Riskiä lisäävät erityisesti pitkään koholla oleva verensokeri sekä diabetekseen liittyvät muut sairaudet, kuten sydän- ja verisuoni- sekä munuaissairaudet. Myös korkea ikä kasvattaa vakavan infektion riskiä.

Infektiot voivat myös horjuttaa kehon verensokeritasapainoa ja vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Sairastuminen esimerkiksi hengitystieinfektioon lisää elimistön stressihormonien eritystä, mikä voi nostaa verensokeria huomattavasti ja lisätä insuliinin tarvetta. Erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavilla infektio voi lisätä myös ketoasidoosin, eli happomyrkytyksen riskiä. Ketoasidoosi on hengenvaarallinen hoitoa vaativa tila, jossa vereen kertyy liikaa happamia ketoaineita insuliinin puutteen vuoksi. Diabeetikko on myös sairastamisen jälkeen muita alttiimpi saamaan jälkitaudin, kuten poskiontelotulehduksen, korvatulehduksen tai keuhkokuumeen.

Diabetesta sairastavan on hyvä arvioida yksilöllinen rokotussuojan tarve terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Diabeetikko voi hyötyä merkittävästi yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi muun muassa influenssa-, pneumokokki- koronavirus- ja RSV-rokotteista. Myös diabeetikon lähipiirin rokottautuminen voi auttaa vähentämään tartuntojen leviämistä diabetesta sairastavalle.

– Infektioiden ehkäisy rokotteiden avulla on osa korkealaatuista diabeteksen hoitoa ja rokotteilla diabeetikoiden komplikaatiot ja sairaalahoidot vähenevät merkittävästi. Vaikka hoitotasapaino olisi lääkityksen avulla kunnossa ja diabetes siten varsin vähäoireinen, niin tarve hyvälle rokotesuojalle ei muutu vähäisemmäksi. Komplikaatioriskit ovat hyvässäkin hoitotasapainossa olevilla diabetespotilailla merkittävästi suuremmat kuin terveillä ihmisillä, muistuttaa Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Diabetesta sairastaville suositellaan vuosittaista influenssarokotusta, joka suojaa influenssan vaikealta tautimuodolta ja sen jälkitaudeilta. Influenssa voi aiheuttaa keuhkokuumeen ja muita bakteeriperäisiä jälkitauteja sekä lisätä vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä, joka on diabetesta sairastavilla jo ennestään kohonnut.

Vuonna 2026 julkaistun laajan ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavilla oli jopa 57 prosenttia suurempi influenssaan liittyvän sairaalahoidon riski ja 44 prosenttia suurempi kuoleman riski kuin diabetesta sairastamattomilla. Riski oli suurin henkilöillä, joilla oli diabeteksen lisäksi sydän-, munuais- tai hengityselinsairaus. Tutkimuksessa seurattiin yli 370 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa ja yli 1,7 miljoonaa verrokkia. Vakavien seurausten riski oli erityisen suuri henkilöillä, joilla oli diabeteksen lisäksi sydän-, munuais- tai hengityselinsairaus.

Pneumokokki on bakteeri, joka voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen, eli sepsiksen ja aivokalvontulehduksen. Diabetes lisää riskiä sairastua vakavaan pneumokokkitautiin, minkä vuoksi pneumokokkirokotusta suositellaan diabetesta sairastaville.

Vuonna 2024 Acta Diabetologica-lehdessä julkaistussa meta-analyysissä diabetesta sairastavilla todettiin lähes kolminkertainen riski pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut diabetesta. Tutkimuksessa diabetekseen liittyi myös suurempi vakavan invasiivisen pneumokokkitaudin ja kuoleman riski.

Myös korona ja RSV voivat aiheuttaa diabetesta sairastavalle vakavan taudin

Diabetesta sairastavilla on suurentunut riski sairastua myös muihin yleisiin hengitystieinfektioiden aiheuttajiin, kuten vakavaan koronavirus- ja RSV-infektioon. Koronavirus voi aiheuttaa esimerkiksi hengitysvaikeuksia ja jälkitautina keuhkokuumeen. RSV puolestaan voi aiheuttaa keuhkokuumeen lisäksi muita vakavia alahengitystieinfektioita. Korona- ja RSV-rokotteet suojaavat diabetesta sairastavaa vaikeilta tautimuodoilta, jälkitaudeilta ja sairaalahoidolta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)