Lähes neljännes (23 %) Yrittäjägallupiin vastanneista pk-yrityksistä suunnittelee rekrytointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Viimeisen vuoden aikana työntekijöitä on rekrytoinut lähes joka kolmas vastaajayritys.

– Yrityksissä on haastavasta taloustilanteesta huolimatta halua palkata. Kysyntä on kuitenkin pirstaleista, ajoittaista ja yrityskohtaisesti vaihtelevaa, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo tiedotteessa.

Erityisen aktiivisesti Itä-Suomessa yritykset ovat palkanneet työntekijöitä tai suunnittelevat rekrytointeja. Toimialoista aktiivisimpana nousee teollisuus.

Valtakunnallisesti vuosi sitten uusia työntekijöitä suunnitteli palkkaavansa 22 prosenttia vastanneista. Huhtikuussa osuus oli 26 prosenttia.

– Politiikan tehtävä on tehdä mahdollisimman helpoksi se, että yritysten rekrytointihalukkuus muuttuu työpaikoiksi. Palkkaamisen kustannuksia ja riskejä pitää edelleen alentaa ja työmarkkinoiden joustavuutta lisätä, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää yhtenä keinona sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämistä nykyisestä kymmenestä päivästä kolmeen päivään.

– Nyt yrittäjä maksaa vähintään kymmenen päivää sairaana olevan työntekijän palkkaa saamatta siitä hyvitystä. Pk-yrityksille pienetkin kustannukset ja riskit voivat muodostua esteeksi palkkaamiselle, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Yrittäjägallupiin vastanneista pk-yritysten edustajista kymmenen prosenttia kertoo yrityksensä käyttäneen julkisia työllisyyspalveluja viimeisen vuoden aikana.

Palveluja käyttäneistä 66 prosenttia kertoo olevansa niihin tyytyväinen. Lokakuussa 2025 tyytyväisiä oli 58 prosenttia ja tammikuussa 2025 69 prosenttia.

– Yritys ei etsi työllisyyspalvelua vaan osaavaa ihmistä. Palvelujärjestelmän tehtävä on tehdä oikean työntekijän löytämisestä mahdollisimman helppoa tunnistamalla yrityksen tarve, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari sanoo.

Jaskarin mukaan yrityksille tarvitaan yksi selkeä asiointireitti ja tarvittaessa nimetty yhteyshenkilö. Palvelujen pitää olla kysyntälähtöisiä, ja yhteistyötä yksityisten palveluntarjoajien kanssa pitää lisätä.

– On hyvä uutinen, että tyytyväisyys palveluihin on noussut viime syksystä. Käyttöaste on kuitenkin edelleen matala. Yritysten pitää kokea saavansa palveluista konkreettista hyötyä, Jaskari sanoo.

Rekrytoineista yrityksistä (n = 359) 44 prosenttia kertoo saaneensa tiedon työntekijästä kollegan tai tuttavan avulla. Henkilöstöpalveluyritystä on hyödyntänyt 22 prosenttia ja digitaalista mediaa 21 prosenttia. Työmarkkinatorin avulla työntekijästä on saanut tiedon 18 prosenttia rekrytoineista yrityksistä.

Työmarkkinatorin osuus oli viime vuoden tammikuussa 19 prosenttia, joten sen asema rekrytointikanavana ei ole vahvistunut.

– Työmarkkinatorista on rakennettava aidosti tehokas työn ja osaamisen kohtauspaikka. Julkisen järjestelmän ei pidä yrittää tehdä kaikkea itse. Yksityiset henkilöstöpalveluyritykset, digitaaliset palvelut ja tekoäly on saatava osaksi samaa kokonaisuutta, Jaskari sanoo.

Avoimia työhakemuksia on saanut viimeisen vuoden aikana 41 prosenttia vastanneista. Viime vuoden tammikuussa vastaava osuus oli 40 prosenttia.

– Yrityksillä on rekrytointitarpeita, ja samaan aikaan suuri osa yrityksistä saa avoimia työhakemuksia. Oikean osaamisen ja yritysten tarpeiden pitää kohdata nykyistä paremmin, Rytkönen-Sandberg sanoo.

– Työllisyyspalvelujen onnistumista pitää mitata konkreettisilla tuloksilla: sillä, kuinka paljon työpaikkoja palvelujen avulla täyttyy ja kuinka nopeasti yritys löytää tarvitsemansa työntekijän.

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 120 pk-yritysten edustajaa, ja tiedonkeruu tehtiin 29.9.–7.10. Kokonaistuloksen luottamusväli on 2,8 prosenttiyksikköä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)