Vanhuuseläkeiän nostaminen on saanut suomalaiset jatkamaan työssä aiempaa pidempään. Erityisesti 63–64-vuotiaiden työnteko on lisääntynyt voimakkaasti. Hyvätuloiset jatkavat usein työskentelyä eläkeiän alarajan jälkeenkin.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreiden tilastojen perusteella vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen toimii tavoitellun mukaisesti. Suomalaiset siirtyvät eläkkeelle entistä myöhemmin ja samaa tahtia kuin vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee. Samalla he pysyvät työelämässä pidempään.

Ikärajamuutosten vaikutus näkyy erityisesti 63–64-vuotiaissa.

– Ennen eläkeiän nostoa eläkkeelle siirtymisen huippukohta osui 63 vuoden iän täyttämiseen. Sen jälkeen huippukohta on siirtynyt ikärajan nousun tahdissa kolmen kuukauden portain. Vuonna 1960 syntyneillä huippu asettui 64,5 vuoden ikärajan kohdalle, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo tiedotteessa.

Kun lisäksi työtä tekevien osuus työeläkevakuutetuista on pysynyt likimain ennallaan uuteen eläkeikään saakka, työnteko 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen on lisääntynyt merkittävästi.

63-vuotiaiden työllisyysaste on noussut lähes 30 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 ja oli vuonna 2025 yli 60 prosenttia. Samalla 64-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut 50 prosenttiin.

– Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on siis johtanut myös työnteon jatkamiseen aiempaa pitempään, Kannisto sanoo.

Nykyisin moni jatkaa työntekoa eläkeiän alarajan ylikin. Usein heillä on keskimääräistä suuremmat ansiotulot.

Vuonna 1960 syntyneillä, jotka jatkoivat työssä jäämättä eläkkeelle, mediaaniansio oli 4 180 euroa kuukaudessa. Heti eläkeiän täytyttyä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden mediaaniansio oli 3 390 euroa

– Tästä voi vetää johtopäätöksen: mitä korkeampi ansiotaso, sitä varmemmin työssä jatketaan yli eläkeiän. Ja päinvastoin: mitä pienemmät ansiot, sitä todennäköisemmin eläke otetaan heti vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttyessä, Kannisto toteaa.

Kannisto kuitenkin varoittaa tuijottamasta pelkkää tulotasoa.

– Pelkät lisätulot eivät saa suomalaisia jatkamaan töissä yli eläkeiän. Keskeisiä tekijöitä ovat myös terveys ja työkyky sekä halu jatkaa edelleen työelämässä, jos myös työolosuhteet sitä tukevat.

Kannisto uskoo eläkeiän nostamisen parantavan jatkossakin ikääntyneiden työllisyyttä. Esimerkkinä Kannisto käyttää vuonna 1960 syntyneitä. Tämän ikäluokan työpanos on kasvanut ikärajamuutoksen seurauksena arviolta 30 000 työvuodella.

– Ikärajan noustessa nuorempien ikäluokkien työpanos tulee edelleen nousemaan, Kannisto arvioi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut 63 vuotta täyttäneiden joukossa muutamalla tuhannella. Kasvu johtuu lähinnä vanhuuseläkeiän noususta: entisellä eläkeiällä nämä henkilöt olisivat siirtyneet jo aiemmin vanhuuseläkkeelle.

Eläkeiän jatkuva nousu haastaa myös työelämää.

– Varttunein työvoima tarvitsee joustoja ja huokoisuutta viimeisiin työvuosiin. Hiipuva työkyky rajoittaa entistä useamman mahdollisuuksia jatkaa työntekoa yhä nousevaan eläkeikään saakka, Kannisto lisää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)