Koko kuluvan hallituskauden 2023–27 sosiaaliturva- ja veromuutokset heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa, kertoo THL:n tuore selvitys. Sen mukaan muutokset laskevat alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Samalla pienituloisten määrä kasvaa noin 102 000 hengellä, joista lapsia on noin 22 000.

Selvityksessä sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutuksia on arvioitu koko hallituskauden ajalta ja aiempaa tarkemmin hyödyntämällä Verohallinnon kuukausitulotietoja. Tarkennetulla mallilla arvio lakimuutosten vaikutuksesta pienituloisuuteen jää aiemmin arvioitua pienemmäksi.

THL:n aiempi arvio koski vuosien 2024–25 muutoksia, ja sen mukaan pienituloisten määrä kasvaisi 110 000 hengellä, joista lapsia olisi 27 000.

– Hallituskauden sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutukset kohdistuvat eri tavalla eri tuloryhmiin. Ylimmässä tulokymmenyksessä nettotulojen arvioidaan kasvavan noin prosentin eli noin 50 euroa kuukaudessa aikuista kohden, sanoo THL:n johtava tutkija Jussi Tervola tiedotteessa.

Koko väestön tasolla lakimuutosten ei arvioida muuttavan kotitalouksien yhteenlaskettuja tuloja.

Tulonmenetykset johtuvat pääasiassa vuosina 2024–25 toteutetuista leikkauksista asumisen tukiin ja työttömyysturvaan.

Tulojen kasvu aiheutuu puolestaan pääasiassa veronkevennyksistä, jotka kohdistuvat erityisesti työssäkäyviin. Tulevien, vuoden 2027, muutosten vaikutus on vähäinen.

Lakimuutosten aiheuttamat tulonmenetykset ovat suhteellisesti suurimpia opiskelijoilla. Euromääräisesti suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat sen sijaan työttömiin, jotka tekevät osa-aikaista työtä työttömyysetuuden ohella tai saavat Kelan maksamaa työttömyysetuutta. Lakimuutokset laskevat selvästi myös toimeentulotukea tai Kelan kuntoutusrahaa saaneiden tuloja.

– Toisin kuin usein ajatellaan, toimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien leikkauksia vain osittain. Sitä saadaan usein vain osan vuotta, ja muina kuukausina esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset näkyvät kotitalouksien tuloissa täysimääräisinä, Tervola sanoo.

Pienituloisten määrän lisääntymisen ohella lakimuutosten arvioidaan nostavan niiden määrä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Tämä joukko kasvaa arviolta 87 000 hengellä, joista lapsia on noin 20 000. Lisäksi pienituloisten tulojen arvioidaan jäävän keskimäärin noin 14 prosenttia kauemmas pienituloisuusrajasta kuin aiemmin.

– Pienituloisuusaste ei yksin anna kattavaa kuvaa köyhyydestä. Siksi on tärkeä tarkastella myös muita mittareita, kuten köyhyyden syvyyttä ja sitä, kuinka monella tulot eivät riitä kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.

Selvityksessä on hyödynnetty Verohallinnon tulorekisterin kuukausitulotietoja. Niiden avulla pystytään arvioimaan asumistuen ja toimeentulotuen saamista sekä etuuksien ja työtulojen samanaikaisuutta aiempaa tarkemmin, mikä tarkentaa erityisesti arviota hallituskaudella toteutetuista suojaosien poistoista. Suojaosa tarkoittaa summaa, jonka työtön saattoi ansaita ilman, että etuus pieneni.

Toisin kuin aiemmissa arvioissa, veroasteikon tavanomaisia indeksitarkistuksia ei ole laskettu veronkevennyksiksi vaan nykytilan säilyttämiseksi. Tarkistuksilla veroasteikon tulorajoja nostetaan vuosittain ansiotason nousun mukaan, jotta palkkojen nousu ei yksin kiristäisi verotusta.

Laskelma vertaa vuoden 2027 toteutuvaa lainsäädäntöä tilanteeseen, jossa hallituskauden lakimuutoksia ei olisi tehty ja etuudet ja veroperusteet olisi tarkistettu tavanomaisesti indeksien mukaan. Arviota ei siis tule tulkita ennusteena, koska ennusteessa arvioitaisiin kehitystä suhteessa nykytilaan.

Arviossa ovat mukana vain lakimuutosten suorat vaikutukset kotitalouksien tuloihin. Mahdollisia työllisyysvaikutuksia ei ole huomioitu eikä myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tai kulutusverojen muutosten vaikutuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)