Fingerroosin säätiö aloitti toimintansa vuonna 2011 vanhusten “löytämisellä” palvelujärjestelmien ulkopuolelta. Toiminta laajeni myöhemmin kohtaamaan nuoret ja kokonaiset perheet.

Brahenkadun alkupäässä olevassa säätiön kokoustilassa kokoontuu muun muassa ikäihmisten Tarina-ryhmä. Ikkunasomisteena on esillä Lausteen lähiötuvasta kertova kirja, Mielen pysäkin ja Äijäkerhon ohjelmalehtiset kertovat nekin Fingerroosin säätiön laajasta yhteistyötoiminnasta.

–  Meillä on töissä 19 henkeä kun lasketaan kaikki tuntityöntekijöistä kuukausipalkkalaisiin. Toimimme Varsinais-Suomen alueella ja periaatteena on toiminta alueilla, ei pelkästään ongelmakohtiin paneutuva toiminta. Pansiossa me koordinoimme Turun kaupungin rahoittaman Panskiksen yhteisöllisen ja kaikille avoimen kohtaamispaikan toimintaa, kertoo Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja Nina Pietikäinen.

– Lapset saavat läksyapua ja välipalaa sekä Pansion kirjastossa että Panskiksessa. Aikuisille maahanmuuttajataustaisille on kielikahvila ja lapsiperheille perheiden olohuone. Panskiksessa toimii matalan kynnyksen vaateapu perheohjaajan asiakkaille. Pansiossa ollaan todella syvällä kohtaavassa asiakastyössä, Pietikäinen iloitsee.

Säätiöllä on useita yhteistyökumppaneita, Pansiossa Linkki-toiminta antaa perheneuvontaa ja ylläpitää Murkkufoorumia. Maarian kylätalolla yhteistyökumppanina on Operaatio Ruokakassi sekä muita yhdistyksiä ja toimijoita.

– Maarian kylätalossa yhdessä Operaatio Ruokakassin kanssa järjestetään soppalounas joka tiistai. Kun neljä vuotta sitten aloitimme soppalounaat, oli paikalla noin kymmenen ruokailijaa. Nyt heitä on 70, Pietikäinen sanoo ja toteaa tämän kertovan ihmisten nykytilanteesta.

– Alakoulu on aivan Maarian kylätalon vieressä niin että tässähän ne lapset ja nuoret pyörivät koko ajan. Alueen lapset käyvät kerhoissa ja organisoimme ohjelmaa koululaisten toiveiden pohjalta. Nuorille on nyt suunniteltu oma kysely, millaisia juttuja he toivoisivat. Me vastaamme ketterästi alueellisiin tarpeisiin, Pietikäinen vakuuttaa.

Kun Brahenkadulla kulkiessa katse osuu Fingerroosin säätiön oveen ja siinä olevaan Löytävä vanhustyö -tekstiin, on hyvä muistutella mieleensä, että kaikki alkoi yritysneuvos Markku Juhani Fingerroosin vuonna 2008 julkituomasta tahtotilasta, että perustettaisiin hänen nimeään kantava muistosäätiö. Kaunis ajatus ja rahoitus sen toteuttamiseksi on kantanut kauas.

Kuudentoista toimintavuotensa aikana Fingerroosin säätiö on vakiinnuttanut paikkansa toiminnan järjestäjänä kaikenikäisille perheenjäsenille. Kaupungin tuki ja STEA-rahoitus ovat olleet tärkeitä toiminnan tukia muillekin vastaaville toimijoille. Tuen supistukset vaikuttavat heti ja yksityisten lahjoittajien tuki korostuu yhä enemmän.

– Kaupungissa toimii arviolta 30 sote-yhdistystä kun lasketaan yhteen eri alojen toimijat. Varmaan monille tämäntyyppinen ihmisläheinen toiminta on enemmän elämäntapa kuin työ, itselleni ainakin, Pietikäinen toteaa.

Merja Marjamäki