Suomalaisten luottamus digitaaliseen maailmaan on kääntynyt parempaan suuntaan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Digiturvabarometri 2026 osoittaa, että luottamuksen lasku on pysähtynyt, turvallisuuden tunne on vahvistunut ja kansalaiset suojaavat itseään aiempaa aktiivisemmin.

Digi- ja väestötietoviraston julkaiseman Digiturvabarometrin mukaan luottamus digipalvelujen ja -laitteiden turvallisuuteen on kääntynyt useamman vuoden jälkeen nousuun. Luottamusindeksi parani vuodessa seitsemän pistettä ja on jo lähellä vuoden 2023 tasoa. Samalla 86 prosenttia suomalaisista pitää arkeaan digitaalisessa ympäristössä turvallisena.

– Ensimmäistä kertaa näemme useiden keskeisten digiturvallisuuden mittareiden kehittyvän samaan aikaan myönteiseen suuntaan. Luottamuksen vahvistumiselle löytyy myös paljon perusteita: turvallisuutta on parannettu palveluissa, huijausten torjunnassa ja ihmisten omassa toiminnassa, sanoo johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta tiedotteessa.

Suomalaiset luottavat erityisesti viranomaisiin, finanssialaan ja kotimaisiin digitaalisiin palveluihin.

Viranomaisiin ja finanssialan toimijoihin luottaa henkilötietojen käsittelyssä 87 prosenttia vastaajista. 82 prosenttia suomalaisista luottaa Suomi.fi-palveluun paljon.

70 prosenttia vastaajista pitää Suomen digitaalista toimintaympäristöä turvallisena.

Tekoälyn käyttö on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Jo lähes puolet suomalaisista käyttää tekoälypalveluja vähintään kuukausittain.

Luottamus ei kuitenkaan ole kasvanut käytön mukana. Vain 23 prosenttia suomalaisista luottaa paljon tekoälypalvelujen tietoturvaan tai niiden tuottamaan sisältöön.

Samaan aikaan luottamus sosiaalisen median sisältöihin on laskenut entisestään. Sosiaalisen median sisältöön luottaa paljon enää 21 prosenttia suomalaisista.

– Tekoälystä on tullut nopeasti osa arkea, mutta luottamus rakentuu selvästi käyttöä hitaammin. Samalla lähdekritiikin ja tekoälylukutaidon merkitys kasvaa, sanoo Rousku.

Vaikka luottamus vahvistuu, digihuijaukset koskettavat edelleen suurta osaa suomalaisista. Digihuijauksen tai huijausyrityksen on kohdannut viimeisen vuoden aikana 81 prosenttia suomalaisista. EU:ssa vastaava osuus on 75 prosenttia.

Kymmenen prosenttia suomalaisista kertoo menettäneensä rahaa digihuijauksen seurauksena. Tämä tarkoittaa arviolta noin 450 000 henkilöä. Rahaa menettäneistä lähes kolmannes kertoo huijausten aiheuttaneen merkittäviä taloudellisia huolia. Kyse voi olla jopa noin 135 000 suomalaisesta. Yksityishenkilöiden vuotuisiksi menetyksiksi arvioidaan noin 128 miljoonaa euroa.

– Digihuijausten yleisyyttä Suomessa voi selittää osin yhteiskuntamme korkea digitalisaatioaste: meillä on kattava ja hyvin toimiva digitaalinen infrastruktuuri, sähköiset palvelut ja maksujärjestelmät ovat laajasti käytössä ja lähes kaikilla on käytössään jokin älylaite. Lisäksi väestön digiosaaminen ja kielitaito ovat hyvällä tasolla. Nämä tekijät tekevät Suomesta houkuttelevan kohteen myös kansainväliselle verkkorikollisuudelle, sanoo Rousku.

Digiturvabarometri kuitenkin antaa aiempaa myönteisemmän kuvan suomalaisten digitaalisesta kriisinkestävyydestä. Uhat eivät ole kadonneet, mutta kansalaisten valmiudet tunnistaa niitä ja suojautua niiltä näyttävät vahvistuneen.

Suomessa verkkorikollisten toimintaa on pystytty rajoittamaan teknisin keinoin laajalla viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä.

– Finanssiala, teleoperaattorit ja viranomaiset ovat kehittäneet ratkaisuja, joilla voidaan esimerkiksi estää pääsyä rikollisten perustamille huijaussivustoille sekä vaikeuttaa SMS-tekstiviestien lähettäjätunnusten väärentämistä ja hyödyntämistä huijauksissa, kertoo Rousku.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)