Ympäristövastuusta on puhuttu yrityksissä vuosia, mutta nyt jotain on muuttunut: ympäristövastuuta ei jätetä enää vain vastuullisuusraporttiin tai markkinointipuheisiin. Se näkyy yhä useammin siinä, mihin ihmiset hakevat töihin, missä he haluavat työskennellä ja millaisiin yrityksiin he sitoutuvat.

Työnantajan ympäristövastuu on tekstiilipalveluyritys Lindströmin tuoreen kyselyn mukaan työntekijöille jopa palkkaa tärkeämpi asia. Vastuullisuus on siirtymässä pehmeästä arvoväittämästä konkreettiseksi kilpailutekijäksi työntekijöiden rekrytoinnissa ja sitouttamisessa.

Kyselyn mukaan 70 prosentille suomalaisista on tärkeää, että työnantaja huomioi ympäristövastuun toiminnassaan. Joka neljäs olisi jopa valmis valitsemaan hieman huonommin palkatun työpaikan vastuullisemman työnantajan palveluksesta. Vastuullisuus on siirtymässä arvoista kilpailukykytekijäksi.

Ympäristövastuun merkitys menee jopa rahan edelle: 25 prosenttia vastaajista olisi valmis valitsemaan hieman huonommin palkatun työpaikan, jos yritys toimii ympäristövastuullisesti. Halukkuus on suurinta nuorimmissa ikäryhmissä: alle 30-vuotiaista ja 30–39-vuotiaista kummastakin 29 prosenttia olisi valmis tinkimään palkasta vastuullisen työnantajan hyväksi.

– On työnantajamielikuvan kannalta todella merkittävä asia, että joka neljäs sanoo voivansa valita hieman huonommin palkatun työpaikan, jos yritys toimii ympäristövastuullisesti. On siis yhä tärkeämpää, että työnantajat sekä tekevät tekoja ympäristövastuullisemman liiketoiminnan kehittämiseksi että myös viestivät siitä avoimesti, toteaa Lindströmin Pohjois-Euroopan henkilöstöjohtaja Jenni Hintzell tiedotteessa.

Vastaajista 80 prosenttia pitää tärkeänä myös sitä, että oma työ ei ole ristiriidassa omien ympäristöarvojen kanssa.

– Ympäristövastuu ei siis ole enää vain rekrytointimarkkinoinnin korulauseita. Se vaikuttaa siihen, mihin töihin hakeudutaan – ja missä pysytään, Hintzell summaa.

Positiivisesta asenteesta huolimatta työnantajien toiminnan koetaan jäävän puheita laimeammiksi. Vain 63 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että oma työnantaja toimii vastuullisesti ympäristöä kohtaan, ja alle puolet arvioi voivansa itse aidosti vaikuttaa oman työnantajansa ympäristövastuullisuuteen.

– Kuilu asenteiden ja kokemusten välillä on työnantajille sekä haaste että mahdollisuus. Ne organisaatiot, jotka pystyvät tekemään ympäristövastuustaan näkyvää ja uskottavaa myös henkilöstölle, saavat siitä todennäköisesti kilpailuetua sekä rekrytoinnissa että työpaikkaan sitoutumisessa, Hintzell toteaa.

Työnantajan vastuullisuus heijastuu myös pieniin arjen käytäntöihin. Niistä vastaajista, jotka käyttävät työnantajan vaatimia työvaatteita, 74 prosenttia pitää hyvänä asiana sitä, että työnantaja tai ulkopuolinen kumppani huolehtii työvaatteiden huollosta. Ammattimainen tekstiilihuolto koetaan positiivisena, käytännöllisenä ja ympäristön kannalta järkevänä ratkaisuna.

Tekstiilit ovat usein fossiilista alkuperää, niiden tuottaminen vaatii luonnonvaroja ja tekstiilijäte on valtava ongelma. Tämän vuoksi on tärkeää ostaa tekstiilejä mahdollisimman vähän, huolehtia niistä niin, että ne kestävät pitkään ja lopuksi kierrättää ne asianmukaisesti.

– Vastuullisuudesta puhutaan usein kustannuksena tai velvoitteena. Itse näen sen toisin. Yritykset, jotka oppivat käyttämään materiaaleja, energiaa ja muita resursseja viisaammin, rakentavat samalla kilpailukykyä. Sama pätee myös ihmisiin. Pitkäjänteinen ajattelu, resurssien arvostaminen ja vastuulliset valinnat eivät ole kasvun este. Ne ovat yhä useammin kasvun edellytys, Hintzell toteaa.

Kyselyn toteutti Verian Lindströmin toimeksiannosta huhtikuussa. Siihen vastasi 1 087 suomalaista kuluttajaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)