Hyvin toteutettuna puhelinhaastattelut voivat laajentaa pienten lasten osallistumismahdollisuuksia ja tuoda heidän näkemyksensä nykyistä paremmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Kuva: Adobe Stock

Suomen lapsiasiavaltuutettu on kymmenen vuoden ajan selvittänyt 6–7-vuotiaiden lasten näkemyksiä valtakunnallisen ja laajan tiedonkeruun avulla. Tästä Suomen Lapsibarometria varten kehitetystä puhelinhaastattelumenetelmästä on nyt julkaistu kansainvälinen tieteellinen artikkeli. Lapsibarometri on toiminut esimerkkinä myös muille Pohjoismaille.

Tuore tutkimus osoittaa, että puhelinhaastattelu on toimiva ja eettisesti perusteltu tapa kerätä pienten lasten näkemyksiä valtakunnallisissa tutkimuksissa. Tutkimus perustuu lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttamaan Lapsibarometriin, jossa 6–7-vuotiaiden lasten näkemyksiä on kerätty puhelinhaastatteluin vuodesta 2016 lähtien.

Tutkimus on julkaistu Contemporary Issues in Early Childhood -tiedelehdessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kriittisesti puhelinhaastattelujen mahdollisuuksia ja haasteita lasten osallistumisen näkökulmasta.

Puhelinhaastattelut mahdollistavat lasten laajan osallistumisen

Tutkimuksen mukaan puhelinhaastattelut tarjoavat mahdollisuuden tavoittaa suuren ja maantieteellisesti kattavan joukon lapsia kustannustehokkaasti. Lapsibarometriin osallistuu noin 400 lasta eri puolilta Suomea.

– Pienten lasten näkemyksiä kerätään harvoin suoraan laajoissa tutkimuksissa. Usein tieto heidän kokemuksistaan välittyy vanhempien tai ammattilaisten kautta. Tämä voi heikentää lasten oikeutta tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa, toteaa tutkimuksen tehnyt erikoistutkija Terhi Tuukkanen tiedotteessa.

Vuoden 2022 Lapsibarometrissa yli 70 prosenttia lapsista kuvasi puhelinhaastattelun mukavaksi tai hyväksi kokemukseksi. Osa lapsista koki keskustelun neutraalina, mutta myös jännitystä ja epävarmuutta esiintyi.

Pieni osa lapsista koki puhelinhaastattelun jännittäväksi, koska he eivät voineet nähdä haastattelijaa. Joskus tilanne voi olla vaikea myös haastattelijalle, joka ei voi puhelimen välityksellä tunnistaa, onko lapsi esimerkiksi väsynyt tai halukas jatkamaan haastattelua.

– Useimmat lapset pitivät puhelimessa puhumista tavallisena asiana, mutta kaikille se ei ollut luontevaa. Joillekin lapsille oli hankalaa puhua ihmiselle, jonka ulkonäköä he eivät tienneet. Tämä muistuttaa siitä, että luottamuksen rakentaminen vaatii puhelinhaastatteluissa erityistä huomiota, Tuukkanen kertoo.

Vaikka lapsi ei näe haastattelijaa, monet lapset kokivat keskustelun turvalliseksi. Haastattelun lopussa lapset jakoivat usein vapaaehtoisesti myös henkilökohtaisia kokemuksiaan.

Tutkimuksen mukaan puhelinhaastatteluja ei tule pitää automaattisesti kasvokkaisia haastatteluja huonompana vaihtoehtona. Sen sijaan niiden toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lapset saavat tutkimuksesta riittävästi tietoa ja että heillä on turvallinen tunne haastatteluissa. Turvallisuuden tunnetta voidaan tukea esimerkiksi sillä, että lapsella on oma turvallinen lelu mukana haastattelutilanteessa.

– Hyvin toteutettuna puhelinhaastattelut voivat laajentaa pienten lasten osallistumismahdollisuuksia ja tuoda heidän näkemyksensä nykyistä paremmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa, Tuukkanen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)