– Kesäkuun asuntokauppamäärät jäivät selvästi vuoden takaisesta. Kesäkuussa asuntokauppoja solmittiin noin 18 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tämän vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana tammi–kesäkuussa asuntokaupan kokonaismäärä jäi noin 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta. Vuoden alkuvuoden kauppamäärät olivat käytännössä vuosien 2023 ja 2024 kauppamäärien tasoilla, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Asuntokauppa sujui vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattain joutuisasti, mutta huhtikuusta eteenpäin asuntokaupan kokonaismäärissä on jääty selvästi vuoden takaisesta. Keskeisimmät syyt kehitykselle on maaliskuun alussa alkanut Hormuzinsalmen sulku ja sitä seurannut korkojen nousu, mikä on nostanut jälleen suomalaisten kuluttajien epävarmuutta asuntokaupoilla.

– Suomalaisten suosima 12 kuukauden euribor oli vuosi sitten toukokuussa noin kaksi prosenttia, kun tämän vuoden toukokuussa vastaava korko oli noin 2,85 prosenttia. Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainassa lainan kuukausierä tarkoittaa korkeammalla korolla noin 80 euroa enemmän, Viljamaa sanoo.

– Luonnollisesti Hormuzinsalmen sulku on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintoja sekä näkyy konkreettisesti kuluttajien lompakoissa bensapumpuilla. Voidaan perustellusti sanoa, että viimeisen viiden vuoden aikana Putinin ja Trumpin politiikat eivät ole olleet myötämielisiä myöskään suomalaisille asuntovelallisille.

Asuntojen hinnat ovat laskeneet kohta neljä vuotta Suomessa.

– Yksi keskeisimmistä syistä kotitalouksien mollivoittoisille tunnelmille on huoli asuntovarallisuuden kehityksestä. Asuntojen hintakehitystä verrataan tyypillisesti vuoden takaisiin lukuihin, ja niihin verrattuna asuntojen hinnat ovat edelleen selkeässä laskussa. Tämän vuoden hintakehitys käytettyjen kerrostaloasuntojen osalta on kuitenkin rohkaiseva, sillä hinnat ovat tasaantuneet ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat jopa hieman nousseet vuoden alusta.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen hintoja ovat painaneet pääkaupunkiseudulla etenkin pienet yksiöt ja kaksiot, joita on rakennettu runsaasti varsinkin vuosina 2017–22.

– Tällaisten asuntojen hinnat ovat laskeneet erityisen paljon, mikäli asuntoon kohdistuu iso taloyhtiölaina, valinnainen vuokratontti tai vuokratontti sekä voimakkaasti noussut hoitovastike. Tällaisen asunnon hinta on voinut laskea neljässä vuodessa jopa 30–35 prosenttia. Markkinoiden reaktio tuntuu olevan sellainen, että tuon ajanjakso asunto ei kelpaa juuri kenellekään, Viljamaa pohtii.

– Koska hinnat ovat laskeneet reippaasti, markkinoilla on tarjolla myös runsaasti ylihinnoiteltuja asuntoja. Selvästi ylihinnoiteltu asunto ei mene kaupaksi tietenkään millään. Asuntomarkkinoita vaivaa myös edelleen kohtaanto-ongelma: pieniä asuntoja on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi sekä myyntiin että vuokralle, mutta isompia perheasuntoja huomattavasti vähemmän. Kuvaavaa on, että kiinnostusta on enemmän neljän huoneen asuntoihin kuin yksiöihin.

Myyntiajat kääntyivät selvään laskuun kesäkuussa kaikissa asuntotyypeissä ja eri puolilla Suomea. Myyntiaikojen selkeä lasku on Viljamaan mukaan yksi osoitus asuntomarkkinoiden käänteestä asuntojen hintojen tasaantumisen lisäksi.

– Asuntomarkkinoiden tahmeudesta kertoo kuitenkin se, että esimerkiksi Helsingin kesäkuun keskimääräinen myyntiaika oli 110 päivää ja vuonna 2021 myyntiaika oli 56 päivää. Käytännössä myyntiaika on siis tuplat vuoden 2021 asuntomarkkinoihin verrattuna. Asuntomarkkinoiden tasapainoisessa tilanteessa myyntiaika on noin kaksi kuukautta.

Pohjoismaat eivät ole samanlaisia asuntomarkkinoiden tilanteen osalta. Esimerkiksi Tukholmassa myyntiaika on keskimäärin kuukauden tällä hetkellä.

Koska kuluttajien ostovoima on vahvistunut viime vuosina merkittävästi, myös asuntojen hinnat kääntyvät ennen pitkää nousuun kasvavissa kaupungeissa. Alueiden eriytyminen jatkuu, mikä vääjäämättä näkyy kuitenkin koko Suomen asuntojen hintojen kehityksessä.

– Asuntomarkkinoilla on aina kysymys kysynnästä ja tarjonnasta. Mikäli kysyntä eli ihmiset vähenevät ja tarjonta eli asunnot eivät muutu, johtaa se asuntojen hintojen laskuun näillä alueilla, Viljamaa arvioi.

– Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on huomioitu myös omistusasumisen merkitys. Tämä on tärkeä asia, koska useiden hallituskausien ajan omistusasumista ei huomioitu käytännössä ollenkaan. Jos politiikka painottaa vuokra-asumista, sitä saadaan lisää. Näin on viimeisen 15 vuoden aikana myös käynyt.

– Nykyinen hallitus on tehnyt useita toimenpiteitä omistusasumisen edistämiseksi, kuten ASP-lainajärjestelmän kehittämistä ja asuntolainojen aikojen pidentämistä sekä asuntolainakaton nostamisen mahdollistamisen, jonka Finanssivalvonta myös toteutti. Tämä kaikki on tuonut asuntolainan ja omistusasumisen aiempaa mahdollisemmaksi kotitalouksille. Tämä on näkynyt lupaavasti myös asuntolainatiskeillä, koska asuntoluottoja on haettu viime kuukausina rohkaisevan paljon. Asunnon ostamiseen on tällä hetkellä todennäköisesti paras tilanne 30 vuoteen.

Viljamaa muistuttaa, että omistusasuminen on myös perhepolitiikkaa, sillä perhe perustetaan Suomessa tyypillisesti vasta omistusasunnon hankkimisen jälkeen.

– Tästä syystä asuntopolitiikassa olisi myös jatkossa aiempaa vahvemmin painotettava ensiasunnon ostamisen edistämistä, koska se on tilastollisesti tyypillisin tapa suomalaisille vaurastumisen tielle ja osaltaan edistää myös mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin kesäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 070 käytettyjen asuntojen kauppaa (-18,1 % ed. vuosi) ja 145 uudisasunnon myyntiä (-5,8 %), eli yhteensä 4 215 (-17,8 %) asuntokauppoja.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat pääkaupunkiseudulla 1,1 prosenttia ja laskivat 1,2 prosenttia muissa isoissa kaupungeissa toukokuuhun verrattuna.

Keskimääräiset myyntiajat ovat nopeutuneet niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa kaikissa asuntotyypeissä.

Lisäksi myytiin 528 loma-asuntoa, 129 tonttia sekä 268 muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Kesäkuun kokonaiskauppamäärä oli 5 140 kohdetta, mikä on -16,2 prosenttia viime vuoden 2025 kesäkuun määrään verrattuna ja -23,3 prosenttia viiden vuoden keskiarvosta.

Kesäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 1 929 (-15,3 % ed. vuosi) sijaitsi kerrostaloissa ja 1 020 (-20,3 % ed. vuosi) oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin 1 121 kpl (-20,8 % ed. vuosi).

Suurimmista kaupungeista eniten käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin Helsingissä 559 (-17,2 % ed. vuosi) ja Espoossa 254 (-18,1 %). Pääkaupunkiseudun osuus kesäkuun kauppamääristä oli 23,9 prosenttia, kehyskuntien 6,4 prosenttia ja muun Suomen 69,6 prosenttia.

Uusia asuntoja myytiin suurimmista kaupungeista eniten Helsingissä (29, -14,7 %) ja Jyväskylässä (25, 525,0 %).

Maakunnista käytettyjen asuntojen kauppamäärät laskivat kesäkuussa eniten Keski-Pohjanmaalla (26, -35,0 %) edellisvuoteen verrattuna. Kappalemääräisesti eniten kauppoja tehtiin Uudellamaalla (1 415, -18,4 %), Pirkanmaalla (450, -25,5 %) ja Varsinais-Suomessa (382, -17,1 %).

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin tammi–kesäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 23 795 käytettyjen asuntojen kauppaa (-12,8 % ed. vuoden vastaava jakso, -17,7 % 5 v. ka) ja 631 uudisasunnon myyntiä (-29,3 %, -75,0 % 5 v. ka) eli yhteensä 24 426 asuntokauppaa (-13,3 %, -22,3 % 5 v. ka). Lisäksi myytiin 1 573 loma-asuntoa (joista 11 uusia), 653 tonttia sekä 1 616 muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Tammi–kesäkuun kokonaiskauppamäärä oli 28 268, mikä on -13,0 prosenttia viime vuoden 2025 vastaavaan aikaan verrattuna ja -22,4 prosenttia viiden vuoden keskiarvosta.

Tammi–kesäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 12 235 (-10,5 % ed. vuosi) sijaitsi kerrostaloissa, ja 5 896 (-14,9 %) oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 5 664 (-15,3 %). Myydyistä uusista asunnoista kerrostaloasuntoja oli valtaosa, 429 (-33,9 % ed. vuosi). Uusien omakotitalojen kauppa (56) putosi 22,2 prosenttia viime vuodesta.

Pääkaupunkiseudulla myytiin tammi–kesäkuussa yhteensä 5 845 (-9,4 %) käytettyä asuntoa, kehyskunnissa 1 551 (-15,7 %) ja muualla Suomessa 16 399 (-13,7 %). Koko Suomen kauppamääristä pääkaupunkiseudun osuus oli 24,6 prosenttia, kehyskuntien 6,5 prosenttia ja muun Suomen 68,9 prosenttia.

Suurimmista kaupungeista käytettyjen asuntojen lukumääräisesti eniten kauppoja tehtiin Helsingissä (3 468, -7,9 %) ja Tampereella (1 423, -21,0 %). Prosentuaalisesti suurimmat muutokset edellisvuoteen verrattuna olivat edellä mainitulla Tampereella sekä Oulussa (1 130, -20,3 %).

Uusia asuntoja myytiin eniten Helsingissä (111, -15,9 %) ja Tampereella (81, -13,8 %).

Maakunnista käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin eniten Uudellamaalla (8 320, -10,3 %), Pirkanmaalla (2 724, -16,6 %) ja Varsinais-Suomessa (2 300, -11,5 %). Kauppamäärät laskivat tammi–kesäkuussa vähiten Kainuussa (212, -1,4 %) alkuvuoteen 2025 verrattuna. Suurin laskuprosentti oli Keski-Pohjanmaalla (192, -20,7 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin kesäkuussa nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja laskivat 1,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa toukokuuhun verrattuna.

Vuoden takaiseen kesäkuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 3,2 prosenttia ja 5,3 prosenttia muissa isoissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia, ja laskivat Tampereella 5,6 prosenttia sekä Turussa 6,7 prosenttia.

Alkuvuoteen verrattuna hinnat nousivat isoissa kaupungeissa 0,2 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 0,8 prosenttia. Oulussa hinnat nousivat 3,0 prosenttia.

Asuntojen myyntiajat lyhenivät alkuvuodesta

Kesäkuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa 101 päivää (toukokuussa 112 pv), ja muualla Suomessa myyntiaika oli 116 päivää (toukokuussa 126 pv). Käytettyjen rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 103 päivää (toukokuussa 126 pv) ja muualla Suomessa 116 päivää (toukokuussa 133 pv). Käytettyjen omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 104 päivää (toukokuussa 126 pv) ja muualla Suomessa 131 päivää (toukokuussa 142 pv).

Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin kesäkuussa keskimäärin 90 päivässä, kaksiot 107 päivässä ja kolmiot–neliöt sadassa päivässä. Yksiöiden myytiin Helsingissä 87 päivässä, Espoossa 89 päivässä ja Vantaalla 104 päivässä. Kaksiot myytiin Espoossa 90 päivässä, Helsingissä 105 päivässä ja Vantaalla 142 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Vantaalla 85 päivässä, Espoossa 96 päivässä ja Helsingissä 104 päivässä. Omakotitalot myytiin Helsingissä 87 päivässä, Espoossa 105 päivässä ja Vantaalla 115 päivässä.

Alkuvuoteen verrattuna myyntiajat lyhenivät kaikissa asuntotyypeissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)