Hallitus esittää muutoksia tasa-arvolakiin EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi voimaan saattamiseksi. Työntekijällä olisi oikeus saada tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tasa-arvolakia, tasa-arvovaltuutetusta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia, tilastokeskuksesta annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Esityksen mukaan sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ehkäistäisiin ja palkkatasa-arvon toteutumista edistettäisiin erityisesti vahvistamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia.

– Vaikka Suomessa on hallituskausittain toteutettu kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa jo 20 vuoden ajan, sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut varsin hitaasti ollen nyt keskimäärin 15,4 prosenttia. On erittäin tärkeää vauhdittaa naisten ja miesten samapalkkaisuutta lisäämällä palkkauksen läpinäkyvyyttä palkka-avoimuusdirektiivin kansallisella täytäntöönpanolla. Esitämme laajasti lisäyksiä työntekijöiden oikeuksiin saada tietoa palkoista ja keskustella niistä työnantajan kanssa sekä työnantajille konkreettisia toimia ja välineitä sukupuolten palkkaerojen korjaamiseksi, nostaa esiin tasa-arvoasioista vastaava sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) tiedotteessa.

Tasa-arvolaissa säädettäisiin, että säännöllisesti vähintään sata työntekijää työllistävillä työnantajilla olisi velvollisuus ilmoittaa sukupuolten palkkaeroihin liittyvät tiedot tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä. Työntekijällä olisi oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltynä. Työnantajan olisi myös varmistettava läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla työnhakijalle riittävän ajoissa tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä. Työnantajan olisi tarvittaessa tehtävä yhteinen palkka-arviointi yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja velvoitteen laiminlyöntiin liittyisi laiminlyöntimaksu. Hyvitystä koskeva kanneaika palkkasyrjintätapauksissa pidennettäisiin kolmeen vuoteen. Tasa-arvovaltuutetusta annettuun lakiin lisättäisiin direktiivin edellyttämät tasa-arvovaltuutetun uudet tehtävät.

– Suomi on selvästi jäljessä sukupuolten palkkatasa-arvossa muita Pohjoismaita ja EU:n keskiarvoa. Meillä on monia rakenteellisia tekijöitä, jotka pitävät palkkaeroa yllä. Samaan aikaan on myös selittämätöntä naisten ja miesten palkkaeroa, joka jää jäljelle, kun kaikki muut tekijät on vakioitu. Nyt on aika toimia, korjata perusteettomat palkkaerot ja puuttua palkkasyrjintään palkkauksen läpinäkyvyyttä lisäämällä, Partanen jatkaa.

Direktiivin täytäntöönpano on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Hallituksen esitystä valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä ajalla 14.5.2024–9.5.2025. Tämän jälkeen esitys oli poliittisessa käsittelyssä työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmässä, minkä pohjalta on laadittu luonnos hallituksen esitykseksi osin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestettiin lausuntokierros ajalla 22.12.2025–9.2.2026. Lausunnon antoi yhteensä 75 tahoa. Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut esitysluonnoksesta lausunnon 24. kesäkuuta. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)