Asuntosäätiön selvitys paljastaa, että suomalaiset tervehtivät naapureitaan tunnollisesti, mutta kahvikutsut naapurin luo jäävät usein haaveeksi. Yli puolet suomalaisista ei koe voivansa piipahtaa naapuriin kylään, vaikka joka kymmenes kaipaa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Selvityksen mukaan yli puolet (54 %) suomalaisista ei koe voivansa mennä naapurin luo kylään. Samalla joka kymmenes (10 %) toivoisi viettävänsä enemmän aikaa naapureidensa kanssa.

Vaikka naapurin ovikelloa ei soiteta kyläilymielessä, toimii arjen vuorovaikutus naapurustoissa hyvin: lähes kaikki suomalaiset (95 %) tervehtivät naapureitaan, ja valtaosa (73 %) tuntee jonkun naapureistaan nimeltä.

Yhteiset hetket naapureiden kanssa jäävät kuitenkin vähiin: jopa 71 % suomalaisista kertoo, ettei omassa kotitalossa järjestetä esimerkiksi lainkaan pihatalkoita, juhlia tai muita yhteisiä tilaisuuksia. Useimmiten naapurit kohtaavat käytännön asioiden äärellä, kuten kotitalon asioita hoidettaessa (48 %).

– Tutkimuksemme osoittaa, että arkeen kaivataan enemmän kohtaamisia ja yhdessäoloa. Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistäkin hetkistä, kuten tervehdyksestä rappukäytävässä tai kotipihalla jutustelusta. Olemme Asuntosäätiössä havainneet, että juuri arjen kohtaamiset vahvistavat naapurisuhteita, ja tekevät asumisesta viihtyisämpää ja turvallisempaa, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo.

Naapurikyläily on selvästi harvinaisempaa nuorilla. Nuorista 18–24-vuotiaista vain 25 % kokee voivansa mennä naapuriin kylään, kun 55–69-vuotiaista lähes puolet (45 %) kyläilee naapurissa luontevasti.

Alueellisesti naapurikyläily koetaan luontevimmaksi Satakunnassa (45 %), Pohjanmaalla (49 %) sekä Kainuun ja Lapin seuduilla (48 %). Vähiten naapureiden kesken kyläillään pääkaupunkiseudulla (25 %).

Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan naapuruston yhteisöllisyys, ja erityisesti naapurin säännöllinen auttaminen lisäävät onnellisuutta. Naapuriapu onkin arjessa yllättävän yleistä, mutta usein satunnaista: lähes puolet (44 %) suomalaisista kertoo esimerkiksi voivansa tarvittaessa lainata naapurilta tavaroita tai elintarvikkeita.

Naapurin säännöllinen auttaminen arkisissa askareissa on sen sijaan harvinaisempaa – vain kymmenen prosenttia suomalaisista kertoo auttavansa naapuriaan toistuvasti arjen askareissa.

Myös Asuntosäätiön vuonna 2023 toteuttama selvitys osoittaa, että naapurikyläily ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä. Usein kyläilevät kokevat itsensä muita onnellisemmiksi: kun suomalaisten yleinen onnellisuusindeksi on 4,9 (asteikolla 1–7), viikoittain tai useammin kyläilevien kohdalla onnellisuuden kokemus on reippaasti yli viiden.

Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kotiin ja asumiseen sekä kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan selvitykseen osallistui 1 613 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tiedonkeruu toteutettiin huhtikuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)