Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä nousi tänä vuonna 37 prosenttiin, joka on jälleen uusi ennätys. Ennätykset saavutettiin myös kaikissa yritysten kokoluokissa. Hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 84 prosentissa pörssiyhtiöistä. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.

Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus hallitusten jäsenistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä 42 prosenttiin. Keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin ja pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi kolmella prosenttiyksiöllä 33 prosenttiin. Naisten osuus uusista hallitusnimityksistä oli 46 prosenttia.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan tämän vuoden luvuista näkyy selvästi hallinnointikoodin uuden suosituksen vaikutus. Suosituksen mukaan naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna. Tasapuolinen edustus tuli saavuttaa 30. kesäkuuta mennessä.

– Naisten osuuden selvä kasvu on osoitus pörssiyhtiöiden sitoutumisesta itsesääntelyyn, sillä lakimääräiset kiintiötavoitteet soveltuvat vain 34 pörssiyhtiöön, Kajala sanoo tiedotteessa.

Yhtiön, joka poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta tai osakeyhtiölain kiintiötavoitteesta, on julkistettava tieto poikkeamasta ja perusteltava se. Samaan aikaan hallinnointikoodin suosituksen kanssa tuli voimaan myös osakeyhtiölain muutos, jossa säädetään vastaavasta kiintiötavoitteesta laissa säädetyt kokorajat ylittäville yhtiöille.

Pörssiyhtiöiden hallituksiin tulisi nimetä vielä noin 25 uutta naista, jotta tasapuolinen sukupuolijakauma toteutuisi kaikissa pörssiyhtiöissä.

– Tasapuolinen sukupuolijakauma jäi saavuttamatta vajaassa kolmasosassa pienistä pörssiyhtiöistä ja kymmenessä prosentissa keskisuurista pörssiyhtiöistä. Hallituksen kokoonpanoon vaikuttaa kuitenkin aina moni muukin asia kuin jäsenen sukupuoli. Jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten täytyy täydentää toisiaan, ja sopivan ehdokkaan löytämiseen kuluu välillä aikaa, sanoo Kajala.

Valtaosa pörssiyhtiöiden hallituksista on perustanut keskuudestaan yhden tai useamman valiokunnan tehostamaan hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua. Naisten osuus valiokuntien jäsenistä on noussut 39 prosenttiin. Naisten osuus eri valiokunnissa vaihtelee kuitenkin edelleen merkittävästi.

Suhteellisesti eniten naisia on tarkastusvaliokunnissa, joissa naisten osuus on 46 prosenttia. Myös yli puolet tarkastusvaliokuntien puheenjohtajista on naisia. Palkitsemisvaliokunnissa naisten osuus on 36 prosenttia.

Sen sijaan hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevissa toimielimissä naisten osuus on edelleen vähäinen. Yli puolessa pörssiyhtiöistä hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnissa. Niissä naisten osuus toimikuntien jäsenistä on vain 18 prosenttia. Naisten osuus hallitusten nimitysvaliokuntien jäsenistä on puolestaan 25 prosenttia.

Kajalan mukaan valiokuntapaikkojen jakaumaan vaikuttavat hallituksen jäsenten erilaiset taustat ja kokemukset.

– Naiset ovat jatkuvasti yliedustettuina tarkastusvaliokunnissa ja aliedustettuina nimitysvaliokunnissa. Jakauma heijastelee osin sitä, että naispuolisilla hallituksen jäsenillä on miehiä useammin tausta tukitoimintojen johtotehtävistä, kuten talous-, henkilöstö- tai lakiasiainjohdosta. Miehillä taas on naisia useammin kokemusta toimitusjohtajan tehtävistä tai liiketoimintojen johdosta. Kehitys on kuitenkin myönteistä, sillä naisten osuus on kasvanut kaikissa keskeisissä valiokunnissa myös kuluneen vuoden aikana, sanoo Kajala.

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Joulukuussa 2024 Keskuskauppakamarin lakisääteisiin tehtäviin lisättiin velvollisuus edistää, analysoida, seurata ja tukea sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittymistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tehtävä liittyy pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annettuun direktiiviin (ns. kiintiödirektiivi). Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt myös naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Syksyllä käynnistyvän 12. mentorointiohjelman myötä ohjelmien yhteenlaskettu osallistujamäärä nousee jo lähes 500 naisjohtajaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)