Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä valmisteltu luonnos alustatyölaiksi on lähetetty lausuntokierrokselle tänään. Lailla pannaan täytäntöön EU:n alustatyödirektiivi.

– Direktiivi ei tee alustatyöstä automaattisesti työsuhteista. Suomen Yrittäjille on tärkeää, että alustatyötä on mahdollista tehdä jatkossakin yrittäjänä, johtava asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjät jätti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa mietintöön eriävän mielipiteen, sillä lakiluonnoksessa on poikettu useassa kohdassa vähimmäissääntelyn periaatteesta. Vähimmäissäätely tarkoittaa, että lakiin säädetään vain direktiivin kannalta välttämättömät velvoitteet.

– Uusien digitaalisuuteen ja tekoälyyn perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä ei pidä rajoittaa enempää kuin mitä direktiivi edellyttää. Kaikki ylimääräinen on tarpeen jättää pois, Mäkelä sanoo.

Alustatyöllä tarkoitetaan digitaalisen, automatisoidun alusta kautta organisoitua työtä. Tyypillisiä alustayön muotoja ovat erilaiset kuljetus- ja ruokalähettipalvelut. Alustatyölaki soveltuisi kuitenkin myös muunlaiseen työhön, jota organisoidaan digitaalisella automatisoidulla järjestelmällä.

– Alustatyössä ei ole kyse yksin ruokaläheteistä. Sääntelyä ei pidä tehdä liikaa lähettitoiminnan ehdoilla, vaan siinä pitää katsoa tulevaisuuteen ja huomioida uusia työn tekemisen muotoja, Mäkelä sanoo.

Direktiivi ei muuta työsuhteen määritelmää, mutta se edellyttää säätämään työsuhdeolettamasta, jonka mukaan alustatyötä on oletusarvoisesti pidettävä työsuhteessa tehtynä, jos työn suorittamiseen liittyy johtoa ja valvontaa. Olettaman soveltaminen tarkoittaa, että alustan olisi osoitettava, ettei kyse ole työsuhteesta. Olettamaa sovellettaisiin myös viranomaisten toiminnassa.

Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton eriävä mielipide kohdistui suurelta osin siihen, miten työsuhdeolettamaa sovellettaisiin. Eriävän mielipiteen mukaan esitystä olisi täydennettävä siten, ettei olettama synny minkään yksittäisen johtoa ja valvontaa osoittavan seikan perusteella.

– Myös yrittäjien välisissä työn teettämisen tilanteissa esiintyy jonkinlaista johtoa ja valvontaa. Direktiivin tarkoituksena ei kuitenkaan ole saattaa kaikkea alustatyötä työsuhteessa tehtäväksi. Alustatyötä on jatkossakin voitava tehdä myös yrittäjänä, eikä työsuhdeolettamaa pitäisi soveltaa liian laajasti, Mäkelä jatkaa.

Alustatyölaki olisi muuta työlainsäädäntöä täydentävää sääntelyä, jota sovellettaisiin vain silloin, kun on kyse alustatyöstä. Alustatyötä tekevillä olisi työsuhdeolettaman lisäksi erityisesti alustan toimintaan ja sen tekemiin päätöksiin liittyviä tiedonsaantioikeuksia, jotka poikkeavat muusta työlainsäädännöstä.

– Sääntelyä ei pitäisi eriyttää sen mukaan, tehdäänkö työtä alustan kautta vai ei. Vaikka alustatyö poikkeaa perinteisestä tavasta tehdä työtä, alustoihin liittyvät työoikeudelliset kysymykset on mahdollista ratkaista olemassa olevan sääntelyn keinoin, Mäkelä sanoo.

STTK ja SAK jättivät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen, koska niiden mukaan se epäonnistuu tarjoamaan alustatyöntekijöille riittävää turvaa. Työntekijöiden oikeussuoja, työehtojen parantaminen ja direktiivin tavoitteiden toteutuminen on huomioitu mietinnössä puutteellisesti.

– Lakiesityksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sääntely parantaa aidosti työtä tekevän oikeussuojaa direktiivin tarkoittamalla tavalla, painottaa STTK:n juristi Inka Douglas.

Alustatyödirektiivin tarkoituksena on parantaa alustatyötä tekevien työehtoja ja henkilötietojen suojaa. Sen avulla pyritään helpottamaan oikean ammattiaseman määrittämistä sekä lisäämään alustatyön ja algoritmeilla johtamisen läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Direktiivillä halutaan puuttua erityisesti työsuhteiden naamiointiin eli toimintaan, jossa työsuhde muutetaan keinotekoisesti yrittäjyydeksi.

Lausunnoille lähteneessä mietinnössä työsuhteen oikean luonteen selvittämistä pyritään helpottamaan niin kutsutulla työsuhdeolettamalla. Sen mukaan työtä tekevän henkilön ja alustayrityksen välinen sopimus oletetaan työsuhteeksi, jos siinä havaitaan johtamista tai valvontaa osoittavia seikkoja.

Työsuhdeolettamaa sovelletaan vain viranomaistoiminnassa. Se ei siis sido alustayritystä suoraan, vaan ohjaa esimerkiksi valvontaviranomaisen toimintaa.

STTK on huolissaan siitä, riittääkö ehdotettu työsuhdeolettama turvaamaan direktiivin tarkoituksen toteutumisen. Säännöksen perustelut jättävät korkean kynnyksen sen soveltamiselle.

Vero- ja sosiaaliturvakysymykset rajattiin ulos

Vero- ja sosiaaliturva-asiat rajataan työsuhdeolettaman soveltamisalueen ulkopuolelle, vaikka alustatyön väärinluokittelulla on suoria vaikutuksia myös verotukseen, vakuuttamiseen ja toimeentuloturvaan.

– Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä joudutaan usein ensin ratkaisemaan kysymys siitä, onko työ tehty työsuhteessa vai yrittäjänä. Työsuhteen oikeudellista olettamaa ei tässä sovellettaisi. Näin ollen työsuhdeolettaman merkitys ja työntekijän suoja jää vaillinaiseksi, toteaa Douglas.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)