Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan heinäkuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenmaita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomi saa komissiolta kolme huomautusta.

Euroopan komissio lähettää virallisen ilmoituksen Suomelle, koska se ei ole saattanut muutettua jätepuitedirektiiviä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Määräaika tälle oli 5. heinäkuuta 2020. Jätepuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää jätteen syntymistä. Muutetussa direktiivissä vahvistetaan sitovat tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykselle ja uudelleenkäytön valmistelulle. Siinä vaaditaan myös, että jäsenmaiden on parannettava jätehuoltojärjestelmiään ja tehostettava resurssien käyttöä. Nämä vaatimukset edistävät EU:n kilpailukykyä ja kiertotalouteen siirtymistä. Komissio katsoo, ettei Suomi ole saattanut osaksi lainsäädäntöään säännöksiä, jotka koskevat muun muassa yhdyskuntajätettä, materiaalien hyödyntämistä, vaarallisen jätteen käsittelyä ja erilliskeräyksen järjestämisestä poikkeamisen edellytyksiä.

Euroopan komissio lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle, Kyprokselle ja Maltalle sekä perustellut lausunnot viidelle muulle jäsenmaalle, koska ne eivät ole ilmoittaneet direktiivin (EU) 2024/2839 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämän direktiivin tavoitteena on keventää jäsenmaiden ja talouden toimijoiden raportointivaatimuksia useilla aloilla. Talouden toimijoiden osalta raportointivaatimukset koskevat ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä. Direktiivissä täsmennetään, mitä raportointivelvoitteita talouden toimijoiden ei enää tarvitse noudattaa.

Euroopan komissio lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle ja seitsemälle muulle jäsenmaalle, koska ne eivät ole täysin mukauttaneet kansallista lainsäädäntöään avoimista ja ennakoitavista työehdoista annettuun direktiiviin (EU) 2019/1152. Direktiivillä varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä EU:ssa on etukäteen selkeät tiedot keskeisistä työehdoistaan, kuten työajasta ja palkasta. Sillä suojataan työntekijöitä väärinkäytöksiltä, kuten ennakoimattomilta työvuoroilta ja liian lyhyellä varoitusajalla annetuilta työtehtäviltä, sekä taataan työntekijöiden oikeudet, kuten maksuton pakollinen koulutus.

Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata ja korjata komission esiin tuomat puutteet. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta, se voi päättää antaa Suomelle perustellun lausunnon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)