Paimion parantola oli valmistuessaan vuonna 1933 Alvar ja Aino Aallon kansainvälinen läpimurto, mestariteos. Alvar Aallon sanoin Paimion parantola oli ”parantamiselle omistettu katedraali” eli se toimi tuberkuloosisairaalana vuodet 1933–86, sittemmin sisätautisairaalana sekä lasten- ja nuorten kuntoutuskohteena.

Vuonna 2020 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomen valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit allekirjoittivat Paimion parantola -säätiön perustamisasiakirjan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luovutti säätiölle parantolan ja upeat tyhjilleen jääneet kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen.

Paimion parantola -säätiö otti missiokseen tehdä parantola tunnetuksi uusista, ihmisten suhdetta maailmaan ja toisiinsa liittyvistä ajatusmalleista sekä poikkitieteellisestä tekemisestä. Tähän suuntaan on edetty ja 23. kesäkuuta julkistettiin norjalaisen arkkitehtitoimisto Snøhettan laatima parantolan tulevaisuutta hahmottava Masterplan-suunnitelma. Yhteistyössä ovat mukana ALA Arkkitehdit, Arkkitehdit Mustonen Oy ja Evergreen Capital.

Suunnitelma yhdistää hotelliliiketoiminnan, hyvinvointipalvelut, kulttuuritoiminnot ja kansainvälisen vuoropuhelun areenat. Suunnitelma pyrkii turvaamaan suojellun rakennuksen pitkäikäisyyden ja luontoyhteyden.

Parantolan takaa alkavat mäntymetsät kuuluivat Aaltojen alkuperäiseen näkemykseen valosta, ilmasta, metsästä ja hengittämisen merkityksestä osana ihmisen hyvinvointia ja tuberkuloosista paranemista. Paimiolaisille ja lähiseudun asukkaille parantola ympäristöineen on aina ollut tärkeä ja oleellinen osa kotiseutua.

Masterplanin esittelytilaisuudessa tiedusteltiinkin, pysyykö parantolan ympäristö kaikille vapaana alueena. Suunnittelutiimi vakuutti sen pysyvän.

– Hyvinvointihotellin näkökulmasta ympäristöllä on todellakin tärkeä merkitys, sanoo Paimion parantolasäätiön hallitukseen kuuluva Paimion kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela.

Parantolan metsä ja Parantolan polku -kyltit parantolan takana kutsuvat metsäkävelyille Alvar Aallon hengessä. Parantolan Metsä ry:n varapuheenjohtaja Jukka Oksa kertoo merkityksellisen metsäalueen pelastumisesta.

– Vuonna 2018 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myi parantolan ympäriltä 34,5 hehtaaria metsää yksityiselle maanomistajalle, joka aikoi tehdä alueella hakkuita ja perustaa asutusta. Asiasta valitettiin hallinto-oikeuteen ja kiireellä perustettu Parantolan metsät ry sai maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ostettua metsistä 28 hehtaaria suurlahjoittajien ja paikallisten parantolan ystävien avulla. Me pidämme parantolaa ympäröivät metsäalueet hoidettuina ja kaikille avoimina yhteistyössä parantola-säätiön kanssa, Oksa vakuuttaa.

Yhdistyksen pelastamat metsät ovat osa parantolan kulttuuri- ja puistometsämaisemaa.

Paimion parantola on myös parhaillaan ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi, osana Aalto-Works -sarjaa. Jännittävä päätös julkistetaan 27. heinäkuuta.

Merja Marjamäki